7.12.2016

Mikä niitä sähkön tukkuhintoja oikein heiluttaa?

PKS Priiman kiinnityshinnat muuttuvat välillä hyvinkin nopeasti ja suurin askelein. Hinnathan tulevat suoraan sähköpörssin vastaavista kiinnityshinnoista. Mikä niitä tukkuhintoja oikein heiluttaa? Syitä on monia ja ne vaihtelevat tilanteen mukaan. Ennen kuin niitä pohditaan tarkemmin, on syytä taustoittaa sähkömarkkinoita kahdesta laajemmasta näkökulmasta: markkinoiden yhdentymisestä sekä kysynnän ja tarjonnan tasapainosta.


Kuva: Live-palvelussa Priima-asiakkaille näkyvät kiinnityshintatarjoukset päivittyvät lähes reaaliaikaisesti pörssin hinntakehityksen mukaan. Tulevaisuuden hintatarjoukset ilmentävät markkinoiden tämän hetkistä näkemystä siitä, millaisia hinnat tulisivat tuona ajankohtana olemaan. Markkinoiden näkemys myös muuttuu koko ajan, kun tilanne muuttuu ja uutta tietoa tulee.


Integraatio etenee

Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska ovat toimineet yhteisillä sähkön tukkumarkkinoilla jo parinkymmenen vuoden ajan. Sähkö siirtyy maasta toiseen eli Norjassa tuotettua sähköä saatetaan käyttää Suomessa ja Suomessa tuotettua sähköä puolestaan Tanskassa. Maiden välisiä siirtoyhteyksiä on viime vuosina rakennettu riuskasti. Tätä nykyä Suomi on vahvasti yhdistetty paitsi Venäjään ja Ruotsiin, myös Viroon. Hieman hennompi yhteys meillä on myös Pohjois-Norjaan. Baltian maat on puolestaan yhdistetty Suomen lisäksi Ruotsiin ja Puolaan. Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta on vahvat yhteydet Saksaan, Puolaan ja Hollantiin. Nykyään puhutaankin yhä yleisemmin pohjoiseurooppalaisista kuin pohjoismaisista sähkömarkkinoista. Kaikki on osa suurempaa suunnitelmaa, EU:n sisämarkkinoita, joihin sähkön ja muun energian katsotaan olennaisesti kuuluvan.

Tämän kehityksen myötä Suomi ei ole enää muutamaan vuosikymmeneen ollut muusta maailmasta eristäytynyt saari, vaan lähinaapureidemme sähköntuotanto ja -kulutus ovat heijastuneet myös meidän markkinoillemme. Sähkömarkkinoiden integraatiokehitys on ollut samankaltaista koko EU:n alueella ja olemmekin nykyään tilanteessa, missä jopa Espanjan sähkömarkkinoiden tapahtumilla voi olla vaikutus Suomen hintaan. Mitä lähempänä asioita tapahtuu, sen suurempi vaikutus niillä meihin on.

Talouden näkymätön käsi ohjaa

Taloustiede on tunnetusti ala, missä asiantuntijat voivat päätyä samasta asiasta täysin päinvastaisiin johtopäätöksiin. Muutamista asioista ollaan kuitenkin yhtä mieltä ja yksi niistä on kysynnän ja tarjonnan tasapaino. Jos jollain asialla – olipa kyse automallista, uutuusruoasta tai muotivaatteesta – on kova kysyntä, sen hinta tuppaa nousemaan. Asiakkaiden ostointo on niin kova, että he ostavat haluamansa vaikka millä hinnalla. Kun hinta nousee, kilpailijat kiinnostuvat ja alkavat tuottaa vastaavaa tai korvaavaa tuotetta. Tämä lisää tarjontaa ja laskee hintaa, sillä yhtäkkiä tuottajat kilpailevat keskenään eikä alkuperäinen tuottaja voi enää sanella hintaa. Asiakas on jälleen kuningas. Hinta on siis kysynnän ja tarjonnan tasapainon ilmapuntari: jos hinta nousee, kysyntä on suurempaa kuin tarjonta ja päinvastoin. Sama pätee myös sähkömarkkinoilla. Viime kädessä sähkön hinta riippuu aina pelkästään "markkinoiden näkymättömästä kädestä" eli kysynnän ja tarjonnan tasapainosta. Tähän tasapainoon toki vaikuttaa moni asia. Seuraavassa käyn läpi olennaisimmat tekijät.

Vesivoimaloiden allastilanne

Vesivoiman osuus sähköenergian tuotantokapasiteetista on Norjassa lähes 100 % ja Ruotsissakin noin 50 %. Vaikka Suomessa on paljon järviä, meiltä puuttuu korkeuseroja ja niin meillä vesivoiman osuus vaihtelee 15 ja 20 prosentin välillä. Norjassa sataa noin kuusi kertaa enemmän kuin Suomessa ja pääosa sateesta lankeaa korkeaan vuoristoon. Kun sulaminen toukokuussa on voimakkaimmillaan, Norjan altaisiin kertyy runsaassa viikossa saman verran vesienergiaa kuin Suomeen koko vuoden aikana.

Naapurimaiden vesivoima vaikuttaa olennaisesti myös meidän hintoihimme. Kun vettä on runsaasti, tarjontaa on paljon ja hinta laskee. Usein käy kuitenkin niin, että maiden välisten puutteellisten kaapeliyhteyksien takia kaikki halpa sähkö ei pääse siirtymään Suomeen asti ja Suomen hinta jää korkeammaksi kuin Norjan tai Ruotsin hinta. Hyvä vesivuosi Norjassa ja Ruotsissa kuitenkin laskee myös meidän hintaamme. Sitten kun on kuivaa, halpaa sähköä on vähemmän ja hinta nousee.

Voimalaitosten rakentaminen

Kun uusia voimalaitoksia valmistuu, ne lisäävät tarjontaa ja alentavat hintaa. Tällä vuosikymmenellä enin osa uusista voimalaitoksista on ollut tuuli- ja aurinkovoimaa. Kaikki Euroopan maat ovat maksaneet huomattavia tuotantotukia uusiutuvalle energialle ja sitä kautta ne käyvät veronmaksajalle varsin kalliiksi. Niiden tuottama sähkö on kuitenkin halpaa ja se näkyy tukkusähkön hintakehityksessä. Näillä näkymin Olkiluodon 3-reaktori aloittaa toimintansa 2019. Tämä yksi voimalaitos lisää Suomen tuotantokapasiteettia peräti viidenneksellä ja sen odotetaan laskevan Suomen tukkuhintaa selvästi.

Meidän pitää kuitenkin taas kerran muistaa markkinoiden näkymättömän käden voima. Kilpailukykyisempi tuotanto – vaikkakin verovarojen voimin – ajaa heikomman kilpailukyvyn omaavaa tuotantoa pois markkinoilta. Suomessa onkin jo lakkautettu useita suuria voimalaitoksia ja lisää tullaan lakkauttamaan. Näin tarjonnan vähentyminen luo tasapainoa markkinoille. Kehitys on myös lisännyt äkillisiä hintaheilahteluja, sillä uusi tuotanto on riippuvaista tuulesta ja auringonpaisteesta, minkä seurauksena tarjonnan määrä vaihtelee ennalta arvaamattomasti.

Polttoaineiden hinnat

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa kivihiilellä tehdään nykyään enää hyvin vähän sähköä. Öljyä käytetään sähkön tuottamiseen vain poikkeustilanteissa. Silti kivihiilen hinta vaikuttaa meidänkin sähkön hintaan.

Saksa päätti luopua ydinvoimasta nopeutetulla aikataululla Japanin tsunamionnettomuuden jälkeen vuonna 2011. Tilalle on rakennettu paitsi tuulivoimaa ja aurinkopaneeleita, myös kivihiiltä käyttäviä voimalaitoksia. Surullinen totuus on, että kuuluisasta energiakäännöksestään huolimatta Saksan energiantuotannon hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet. Yhtä kaikki, kivihiilen hinta määrittää Saksan tukkusähkön hintaa merkittävästi.

Pohjoismaiset sähköntuottajat myyvät mieluusti sähköä Saksan markkinoille, koska sieltä saa yleensä paremman hinnan. Kun sähköä kuitenkin tarvitaan myös täällä pohjolassa, pohjoismaisten markkinoiden hinnan täytyy nousta lähelle Saksan tasoa, jotta sitä myytäisiin myös tänne. Näin Saksan kivihiilisähkön hinta vaikuttaa myös meidän hintoihimme.

Päästöoikeuksien hinnat

Päästöoikeuksien tarkoituksena on rajoittaa ilmakehään laskettavien hiilidioksidipäästöjen määrää. Aina kun fossiilisia polttoaineita käyttävä voimalaitos tupruttaa ilmaan yhden tonnin hiilidioksidia, se joutuu tilittämään viranomaisille yhden päästöoikeuden. Jos päästöoikeudet loppuvat, niitä pitää ostaa lisää tai muuten sähköä ei voi enää tuottaa. EU säätelee päästöoikeuksien kokonaismäärää ja rajoittaa siten kokonaispäästöjä. Päästöoikeus on polttoaineen hintaan verrattavissa oleva kustannus: mitä suurempi kysyntä päästöoikeuksista on, sitä korkeampi hinta ja sitä kalliimmat tuotantokustannukset.

Sääolosuhteet

Säiden vaikutus sähkön hintaan ei rajoitu pelkästään pohjolan sateisiin. Saksassa on tätä nykyä valtavasti aurinkopaneeleja ja tuulivoimaa. Myös Tanskassa ja Ruotsissa on runsaasti tuulivoimaa ja Suomenkin tuulivoima on nykyään jo merkittävää. Kun aurinko paistaa ja tuulee, sähköntuotannon määrä lisääntyy rajusti ja hinta painuu alas. Tanskassa ja Saksassa hinta on jo painunut hetkittäin negatiiviseksi eli tuottaja joutuu maksamaan tuottamastaan ja kuluttaja saa rahaa kuluttamastaan sähköstä. Tämä on hyvin vakava signaali markkinoille: kysyntä ja tarjonta ovat täysin epätasapainossa, sähköä tuotetaan aivan liikaa vaikka kukaan ei sitä tarvitse. Sillä on myös teknisiä seurauksia: epätasapainon takia sähköjärjestelmä on vaarassa pimentyä. Aurinko ja tuuli vaikuttavat sähkön hintaan enintäänkin muutaman päivän tähtäimellä, säiden ennustaminen on sen verran vaikeaa puuhaa.

Erityisesti talvella lämpötilalla on suuri vaikutus sähkön kysyntään. Kun on kylmää, sähköä tarvitaan normaalia enemmän. Taas näkymätön käsi toimii: kysyntä kasvaa, joten hinta nousee. Talvipakkasilla hintaa nostaa myös se, että sähköä joudutaan kehittämään tuotantokustannuksiltaan kalliimmilla voimalaitoksilla, jotka on varattu lähinnä häiriöitä varten.

Maailmantalouden tilanne

Kun taloudessa menee hyvin, ihmisillä on ostovoimaa. He ostavat enemmän tai vähemmän tarpeellista tavaraa. Niitä pitää valmistaa ja siihen tarvitaan sähköä. Kysyntä kasvaa ja se nostaa hintaa. Sama tapahtuu myös polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnoille ja se vielä kiihdyttää sähkön hintapaineita. Laskusuhdanteessa ketju toimii tietenkin päinvastaiseen suuntaan.

Energiapolitiikan käännökset

Energia on noussut poliittiseen keskiöön tavalla, jota olisi ollut mahdotonta ennustaa vielä kolme vuosikymmentä sitten. Euroopassa energiapolitiikkaa toteutetaan sekä kansallisesti että EU-tasolla. Vuosi vuodelta energiapoliittiset käänteet ovat tulleet yhä nopeammiksi ja investointi-ilmapiiri epävarmemmaksi. Voimalaitosten käyttöaika on lyhyimmilläänkin useita kymmeniä vuosia, vesivoimaloilla jopa vuosisatoja. Jos voimalaitosten kannattavuus ja toimintaedellytykset heittävät kuperkeikkaa aina kun poliittiset tuulet kääntyvät, investointien tuottovaatimukset nousevat, sillä sijoittajat haluavat investoinnilleen riittävän tuoton ennen kuin uudet tuulet alkavat puhaltaa. Vaihtoehtona on, että voimalaitoksia ei rakenneta. Kävipä kummin päin tahansa, sähkön hinta nousee.

Vinkkejä PKS Priima -asiakkaille

Me PKS:ssä seuraamme yllä esitettyjä ja lukuisia muita sähkön hintaan vaikuttavia asioita jatkuvasti. Kuluttajansuojalainsäädännön takia emme anna kuluttaja-asiakkaille suosituksia esimerkiksi siitä, milloin voisi olla hyvä hetki kiinnittää hinta. Markkinoiden ja tulevaisuuden ennustamisesta kun on kyse, ei mikään tietenkään ole muutenkaan varmaa.

PKS Priima on ainutlaatuinen sähköenergiatuote. Se perustuu tunneittain hinnoiteltuun pörssisähköön ja hinnan vakauttamiseksi asiakas voi tehdä lisäksi hintakiinnityksiä. Millaista hintakiinnityspolitiikkaa tavallisen Kaisa Kuluttajan sitten kannattaisi toteuttaa?

Ensimmäinen vinkki on tämä: hintakiinnitys ei ole vedonlyönti, vaan sen avulla vakautetaan sähkön hintaa. Kun Kaisa on todennut hintatason sopivaksi ja kiinnittänyt hinnan, hänen ei kannata ruveta jännittämään, tuottaako kiinnitys "voittoa" verrattuna siihen, että ei olisi kiinnittänyt hintaa. Kiinnittämällä hinnan Kaisa on varmistanut sen, että sähkö ei maksa määräänsä enempää ja että kukkarossa riittää rahaa muuhunkin. Usein edullisin ratkaisu on jättää hinta kiinnittämättä, mutta silloin pitää varautua siihen, että sähkön hinta voi joskus yllättää.

Toinen vinkki on seurata kiinnityshintojen kehittymistä PKS Live -palvelussa. Kuten todettu, kiinnityshinnat tulevat suoraan sähköpörssin vastaavista kiinnityshinnoista, emme siis mitenkään manipuloi hintoja. Kiinnitysten hintahistoria näkyy Live-palvelussa kaaviona ja siitä pystyy päättelemään, onko tämän hetken hinta halpa vai kallis historian valossa. Yleensä käy niin, että jos hinta nousee tai laskee todella jyrkästi, markkinat ylireagoivat ja jossain vaiheessa tulee vastareaktio.

Kolmas vinkki: käytä tekniikkaa hyväksesi, se on Sinua varten. PKS Live -palvelussa on kaksi erinomaista palvelua niille, jotka haluavat kiinnittää hintojaan. Ensimmäinen on hintavahti: kun hintakiinnityksen noteeraus alittaa asettamasi hinnan alarajan tai ylittää ylärajan, saat kännykkääsi hälytyksen. Tällöin voit mennä Live-palveluun ja tehdä hintakiinnitykset. Toisena vaihtoehtona voi käyttää kiinnitysautomaattia: kun asettamasi alaraja alittuu, Live-palvelu kiinnittää automaattisesti hinnan 50- tai 100-prosenttisesti siten kuin olet sen itse määritellyt. Ylärajalle automaattia ei ole rakennettu, sillä hinta voi teoriassa ylittää ylärajan niin isolla loikalla, että et välttämättä olisi halunnut tehdä kiinnitystä enää sillä hinnalla.

Ja lopuksi: muista että Live-palvelussa näkyvät kiinnityshintatarjoukset ovat markkinoiden näkemys siitä, mitä pörssisähkön hinta tulee kiinnityskaudella olemaan. Ne eivät ole tae siitä, että hinnat tulevat toteutumaan juuri tuon näkemyksen mukaisesti, vaan lopulliset kaupankäyntihinnat muodostuvat kyseisen ajankohdan tilanteen perusteella.

Heikki Rantamäki

liiketoimintajohtaja, Sähkökauppa

 

9.8.2016

Talvihintojen aika

Ruotsalaiset voimayhtiöt ovat viime vuosina karsineet ydinvoimaloitaan vanhimmasta päästä ja sama kehitys on jatkunut myös tänä vuonna. Kesä on Ruotsissa ollut varsin vähäsateinen eikä myöskään Norjan vesivarastot ole normaalilla tasollaan. Tämän seurauksena sähkön tarjonta on pienentynyt eivätkä tukkumarkkinoiden hinnat viime vuoden tapaan ole jatkaneet laskuaan. Toisaalta lopputalvesta alkanut hintojen nousukin päättyi kesäkuun lopulla.

 

Niinpä olemme nyt tyypillisessä markkinatilanteessa, missä hinnat nousevat talvea kohti mentäessä, kun kysyntä kasvaa. Mitään olennaista yleistä hintatason nousua ei ole näköpiirissä, kyseessä on vain normaali vuodenaikojen vaihtelusta johtuva muutos.
 

Heikki Rantamäki
Liiketoimintajohtaja
Sähkökauppa

------------------------------------

10.5.2016

Sähkön hinnassa nousuvirettä
 

Tukkusähkön hinnat ovat olleet laskussa vuosikausia. Syitä kehitykseen on ollut lukuisia: heikko talouskasvu on hillinnyt paitsi sähkön, myös polttoaineiden ja päästöoikeuksien kysyntää, verovaroin tuettu uusiutuva energia on vallannut markkinoita ja normaalia runsassateisemmat vuodet ovat painaneet pohjoismaisen sähkön hintaa.
 

Joskus hintojen laskukin päättyy. Viime kuukausien aikana sähköjohdannaisten noteeraukset ovat pikku hiljaa kääntyneet nousuun. Syyt ovat samat kuin hintojen laskussakin, tosin nyt vain käänteisesti: polttoaineiden hinnat ovat nousseet ja pohjoismainen vesitilanne on selvästi heikompi kuin esimerkiksi vuosi sitten.
 

Kun huhti - kesäkuun hintoja määriteltiin, tukkusähkön hintanoteeraukset olivat poikkeuksellisen alhaalla. Nyt ollaan palaamassa takaisin "normaalimmalle" tasolle. Heinä - syyskuulle PKS Oiva -tuotteiden kuukausimaksut säilyvät ennallaan, mutta tukkuhintojen nousun myötä energiamaksut nousevat tuotteesta riippuen 0,6–0,9 senttiä kilowattitunnilta. Markkinoiden "iso kuva" on kuitenkin säilynyt ennallaan, kuten oheisesta kuvastakin näkee: hintojen noususta huolimatta heinä - elokuun hinnat ovat vain hivenen korkeammat kuin vuosi sitten.

 

------------------------------------

26.2.2016

Kun tuetaan sikoja, kohta pitää tukea myös lehmiä

Otsikko on lainaus MTK:n entiseltä puheenjohtajalta Esa Härmälältä. Parisen vuotta sitten tämä kokenut vaikuttaja käytti samoja sanoja puhuessaan sähkömarkkinoiden näkymistä. Viime vuosina markkinoilla on ollut kaksi suurta muutosvoimaa: uusiutuvan energian määrän valtava kasvu ja perinteisen voimantuotannon kannattavuuden romahtaminen. Molemmilla on vaikutus myös Sinun elämääsi.

 

Markkinaohjauksesta poliittiseen ohjaukseen

Vielä viime vuosikymmenellä Euroopassa tavoiteltiin sähköntuotannon vihertämistä puhtaan markkinaehtoisesti. Vuodesta 2005 alkaen päästökaupan avulla rajoitettiin hiilidioksidipäästöjä ilmakehään. Idea oli yksinkertainen: Aina kun sähköntuotannosta tupsahti tonni hiilidioksidia ilmakehään, sähköntuottaja joutui tilittämään päästöoikeuden eli eräänlaisen saastuttamisen lupalapun. Laskeakseen enemmän hiilidioksidia ilmakehään tuottaja joutui ostamaan päästöoikeuksia markkinoilta. Jos saastuttajia oli paljon, päästöoikeuksien hinta nousi ja saastuttamisesta tuli aina vain kalliimpaa. Hinnalla haluttiin näin ohjata tuottajia panostamaan hiilidioksidineutraaliin tuotantoon. Rajoittamalla päästöoikeuksien kokonaismäärää vuosi vuodelta olisi lopputuloksena ollut EU:ssa lähes hiilidioksidivapaa tuotantopaletti.

 

Viime vuosikymmenen lopulla eräät EU-maat innostuivat kasvattamaan omaa hiilidioksidivapaata energiantuotantoaan maakohtaisilla tuilla. Varsinkin tuulivoima pääsi nauttimaan tilanteesta oikein olan takaa. Fukushiman tsunamionnettomuus lisäsi löylyä erityisesti Saksassa ja parissa vuodessa tuuli- ja aurinkoenergialla tuotetun sähkön määrä suorastaan räjähti käsiin. Saksalaiset kotitaloudet maksavat vuosittain useita kymmeniä miljardeja euroja uusiutuvan energian tukia ja tulevat maksamaan niitä vielä parin vuosikymmenen ajan. Sama kehitys on käynnissä ympäri Eurooppaa, myös pohjoismaissa. Onneksi euromäärät ovat täällä kuitenkin pienempiä.

 

Ojasta tukiallikkoon

On totta kai hyvä että sähköä tuotetaan entistä saasteettomammin. Sähkön varastointi on hankalaa ja kallista ainakin vielä toistaiseksi. Tuuli- ja aurinkovoima ovat riippuvaisia säästä ja kun olosuhteet eivät ole otolliset, joudutaan edelleenkin turvautumaan perinteiseen polttamalla tuotettuun sähköön, olipahan polttoaineena sitten hiili, öljy, turve, puumassa tai mikä tahansa. Ennen tuulivoiman valtakautta nämä laitokset puksuttivat kannattavasti läpi talven tai koko vuoden. Nykyään voimalaitoksille kertyy vuoden aikana niin vähän ajotunteja, että niiden kannattavuus kaatuu pääomakustannuksiin ja kiinteisiin kustannuksiin. Suomestakin on viimeisten parin vuoden aikana lakkautettu pysyvästi lähes viidennes koko sähköntuotantokapasiteetista.

 

Edessä on kapasiteettipula. Jos haluamme, että kylmänä talvipäivänä emme joudu säännöstelemään sähköä, jäljellä olevasta kapasiteetista on pidettävä kiinni. Se on kuitenkin omistajilleen tappiollista. Valitettava johtopäätös on, että jos haluamme huolehtia sähkön riittävyydestä, joudumme maksamaan siitä, että voimalaitokset ylipäätään ovat olemassa. Näin tapahtuu jo joissakin Euroopan maissa ja Suomessa ongelma koputtelee ovea. Paradoksaalisesti saasteettoman tuotannon tukeminen on johtanut siihen, että saastuttavaa tuotantoa pitää tukea.

 

Kevättä hinnassa

Yllämainitun kehityksen ansiosta sähkön tukkuhinta on viime vuosina käytännössä puolittunut – toki veronmaksajan suosiollisella avustuksella. Kirjoitan tätä helmikuun alussa ja Sinä, arvoisa asiakkaamme, luet tätä helmi - maaliskuun vaihteessa. Talven selkä on silloin jo taitettu ja kasvava auringonvalo siivittää meitä taas kerran kohti kevättä. Kevättä on myös sähkön hinnassa. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että sähköenergian hinta laskee kymmenisen prosenttia. Pidämme mahdollisena että tukkuhinnat saattaisivat vielä hieman laskea, minkä vuoksi emme lyö hintaa tässä vaiheessa lukkoon vaan jäämme vielä odottamaan. Kannattaa käydä tarkistamassa huhti - kesäkuun PKS Oiva- ja PKS Vihreä -tuotteiden hinnat nettisivuiltamme maaliskuun puolivälissä.
 

 

 

------------------------------------

6.11.2015

Talvi tuo hintoihin normaalia kausivaihtelua

Yleensä sähkön tukkuhinnat ovat kalleimmillaan tammi-maaliskuussa, minkä jälkeen ne laskevat noustakseen jälleen loka-joulukuussa. Syy hintojen kausivaihteluun on se, että kysyntä eli sähkön tarve on suurimmillaan talviaikaan. Tarvitaan siis myös vähän kalliimpia tuotantomuotoja täyttämään sähkön kokonaistarve.

Runsassateisen kesän seurauksena olimme syksyllä harvinaisessa tilanteessa: hintoja ei korotettu lainkaan vuoden viimeiselle neljännekselle, vaan kesäajan hinnat jäivät voimaan. Lokakuu on kuitenkin ollut kuiva niin Suomessa kuin muissakin pohjoismaissa ja olemme palaamassa takaisin "normaalille" tukkuhintauralle. Ensi vuoden tammi-maaliskuulle Oiva-tuotteiden ja vihreän sähkön hinnat nousevat vajaat kahdeksan prosenttia. Tukkuhintataso on kuitenkin laskenut tämän vuoden aikana niin paljon, että vuoden 2016 tammi-maaliskuun hinnat ovat kymmenen prosenttia halvemmat kuin tämän vuoden vastaavan ajanjakson hinnat. Ellei ihmeitä tapahdu, hinnat tulevat taas laskemaan huhtikuulle siirryttäessä.

 

 

 

 

 

1.9.2015

Sähkön ale on sadekesän ilo

Yleensä sähkön tukkuhinnat ovat kalleimmillaan tammi-maaliskuussa, minkä jälkeen ne laskevat noustakseen jälleen loka-joulukuussa. Syy hintojen kausivaihteluun on se, että kysyntä eli sähkön tarve on suurimmillaan talviaikaan. Tarvitaan siis myös vähän kalliimpia tuotantomuotoja täyttämään sähkön kokonaistarve.

Tänä vuonna kaikki on toisin. Sateinen kesä - josta mekin olemme saaneet osamme - on täyttänyt Ruotsin ja Norjan vesialtaat äärimmilleen. Vaikka Suomessa on laitettu voimalaitoksia "koipussiin", sähköpörssin johdannaismarkkinoilla ollaan sitä mieltä, että Ruotsin tuonti riittää kattamaan kulutuksen Suomessa. Tämän seurauksena olemme hyvin harvinaisessa tilanteessa: sähkön hinnan oletetaan loppuvuonna pysyvän samalla tasolla kuin heinä-syyskuussa. On jopa mahdollista, että hinta hieman laskee.

Kirjoitan tätä elokuun puolessa välissä ja tällä hetkellä pidämme mahdollisena, että loppuvuoden hinnat saattaisivat vielä laskea. Tämän vuoksi emme lyö hintoja tässä vaiheessa lukkoon, vaan jäämme odottamaan, että saamme myönteisen hintakehityksen hyödynnettyä mahdollisimman hyvin asiakashintoihimme. Varmaa on, että loka-joulukuun hinnat eivät ainakaan nouse nykyisestään. Kannattaa käydä tarkistamassa PKS Oiva- ja PKS Vihreä -tuotteiden hinnat nettisivuiltamme syyskuun puolivälissä.

 

 

 

----------------------------------

18.5.2015

Voimaloita romutuslistalle, sähkön hinta laskee

Tukkusähkömarkkinat ovat viimeisten parin vuoden aikana kokeneet melkoisen myllerryksen. Markkinoille virtaavan vahvasti tuetun uusiutuvan energian myötä tukkusähkön hinta on laskenut niin paljon, että toimivia voimalaitoksia, joilla olisi vielä useita käyttövuosia edessään, on alettu romuttaa. Viimeisimmät uutiset Suomesta kertovat Kristiinankaupungin ja Porin Tahkoluodon hiililaitosten lakkauttamisesta jo aiempien Inkoon ja Kotkan laitosten lisäksi. Ruotsissa Vattenfall on päättänyt ajaa alas puolet Ringhalsin ydinvoimalan neljästä yksiköstä. Nämä kaikki olisivat varauksetta mukavia uutisia, ellei mitalin toisena puolena olisi se, että uusiutuvan energian tuki kaivaa kansalaisen kukkaroa varsin syvältä verojen muodossa.

Mitalin valoisampi puoli on sitten se, että kuluttajan sähkön hinta on laskenut. Muutimme runsaat pari vuotta sitten Oiva-tuotteiden hinnoittelua niin, että hinta seuraa tukkumarkkinoiden muutoksia. Onkin mukava todeta, että viimeisten puolentoista vuoden aikana PKS:n myymän sähköenergian hinta on laskenut lähes 30 % ja vihreän sähkön hinta vielä sitäkin enemmän. Mitään erityisiä paineita hintojen nousulle ei ole pitkälläkään tähtäimellä näköpiirissä, luontainen vuodenaikojen ja kysynnän vaihtelu toki näkyy talvi- ja kesähintojen eroina.

Loppukesän aikana ydinvoimalat ovat vuosihuollossa niin Suomessa kuin Ruotsissa. Suomi on voimakkaasti riippuvainen Ruotsista tuotavasta sähköstä ja huolloista johtuva kapasiteettipula nostaa hieman Suomen tukkusähkön hintaa.  Oiva-tuotteiden ja PKS Vihreän energian hinnan nousu on kuitenkin vain 2 - 3 prosenttia.

Sähkön hintahistoriaa voi seurata kätevästi PKS Priiman Live-palvelusta.

Heikki Rantamäki
liiketoimintajohtaja, Sähkökauppa

 

 

-------------------------------------

 

1.3.2015

Sähkön hinta laskee kesää kohti edettäessä

Talvi on Pohjoismaissa ollut runsassateinen ja kohtuullisen lämmin. Vesitilanne on hyvä ja polttoaineiden hinnat ovat olleet viime kesästä lähtien laskussa, joskin lasku on tasaantunut aivan viime viikkoina (kirjoitan tätä helmikuun alkupuolella). Ruotsin ja Suomen ydinvoimalat ovat toimineet luotettavasti. Taloustilanne on edelleen heikohko, mikä pitää sähkönkin kysynnän maltillisena.

Yllämainittu kehitys näkyy myös sähkön tukkuhinnoissa, jotka muutenkin yleensä laskevat kesää kohti mentäessä. Miellyttävänä uutisena voimme kertoa, että PKS Oiva -tuotteiden energiahinta laskee huhti-kesäkuulle reilut 16 prosenttia. Siirryttyämme käyttämään yleiseurooppalaisia GO-alkuperätakuita vihreän sähkön hinnoittelussa, PKS Vihreän hinta laskee huhtikuun alussa noin 24 prosenttia. Alkuperätakuilla varmennetaan, että vihreä sähkö on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä.

Hinnat siis laskevat ja kun lasku tapahtuu keskellä vuotta, hyötyä ei viedä edes energiaverotuksella pois. Viimeisten viiden vuoden aikana sähköstä perittävä energiavero on noussut noin 160 prosenttia. Päälle tulee luonnollisesti vielä arvonlisävero.

Heikki Rantamäki
liiketoimintajohtaja, Sähkökauppa

 

----------------------------------------

25.11.2015

Sähkön hinta yhä lievässä laskussa

Kuten uutisista on voitu nähdä, Norjassa on paikoin kärsitty jopa rankkasateista. Loppusyksy on kaiken kaikkiaan ollut Norjassa ja Ruotsissa jonkin verran normaalia sateisempi ja voimalaitosten vesialtaat ovat täyttyneet sopivasti talven lähestyessä. Pohjoismaiden ydinvoimatilanne on hyvä eli kaikki Suomen ja lähes kaikki Ruotsin laitokset toimivat normaalisti. Tämä tarkoittaa sitä, että näillä näkymin sähköä riittää markkinoille yllin kyllin eikä ensi talvena ole odotettavissa korkeita hintapiikkejä. Toki tilanne muuttuu heti, jos merkittävissä voimalaitoksissa tai tärkeissä voimansiirtoverkon osissa tapahtuu yllättäviä vikaantumisia missä tahansa pohjoismaassa.

Hyvästä fundamenttitilanteesta ja heikosta talouskehityksestä johtuen tukkusähkön hinnat ovat aiempaa alempana. Hintakehitystä tukee myös alati lisääntyvä tuuli- ja aurinkovoima pohjoismaissa ja Pohjois-Saksassa. Viimeksi mainituista tuotantomuodoista on kuitenkin muistettava, että todellisuudessa tuuli- ja aurinkosähkö on lähes kolme kertaa kalliimpaa kuin perinteinen sähköntuotanto. Sitä ei toki helposti huomaa, sillä me maksamme uusiutuvan energian tuen muiden verojen mukana.

Yhtä kaikki, tukkuhinnat ovat lievästi laskeneet. Yleensä vuoden ensimmäinen kvartaali on sähkön hinnassa kallein, mutta tällä kertaa pääsemme kertomaan miellyttävän uutisen, että esimerkiksi PKS Oiva -tuotteiden sähköenergian hinnat laskevat tammi–maaliskuulle nelisen prosenttia.



Heikki Rantamäki
liiketoimintajohtaja, Sähkökauppa

---------------------------------------

Uudet siirtoyhteydet vaikuttavat sähkön hintaan

(julkaistu syyskuussa 2014)

Viime vuosien aikana pohjoismaisia sähkömarkkinoita on laajennettu siten, että voimme alkaa puhua jo Pohjoismaiden ja Itämeren alueen markkinoista. Yhdysjohtoja on rakennettu ahkerasti ja esimerkiksi Suomesta Viroon voidaan siirtää jo enemmän kuin Loviisan ydinvoimalan verran sähköä, kun vielä muutama vuosi sitten maiden välillä ei ollut minkäänlaista yhteyttä.

Paperilla asia näyttää hienolta yhdentymiskehitykseltä, mutta suomalaisen sähkönkäyttäjän kannalta tilanne ei välttämättä ole yhtä auvoinen. Sähköä tuodaan Suomeen täydellä höyryllä Ruotsista ja osa siitä viedään suoraan Viroon. Baltian maissa sähkö on selvästi kalliimpaa kuin Pohjoismaissa, joten lisääntynyt vienti Suomesta vaikuttaa kahdella tavalla: se laskee Baltian hintoja mutta nostaa toisaalta Suomen hintaa. Niinpä, vaikka miten olemmekin olevinamme yhteisillä tukkumarkkinoilla, Suomen tukkusähkö on kuluneena kesänä ollut yli puolet kalliimpaa kuin esimerkiksi Etelä-Norjassa.

Ukrainan kriisi on kiristänyt EU:n ja Venäjän välejä ja tilanne saattaa vielä muuttua monin verroin vaikeammaksi. Viimeisten kolmen vuoden aikana Venäjältä ei Suomeen ole tullut sähköä kuin satunnaisesti, joten Suomen tukkusähkön hintaan kriisillä ei ole merkittävää vaikutusta. Muun energiahuollon osalta tilanne on toinen, onhan Suomen öljyntuonti vahvasti Venäjä-painotteista ja maakaasun osalta olemme täysin Venäjästä riippuvaisia. Onneksi maakaasun osuus Suomen energiahuollosta on paljon vähäisempi kuin EU:ssa keskimäärin. Mutta kuka tietää – jospa turpeen kunnia kotimaisena polttoaineena vielä palautetaan?

Kaikesta huolimatta sähköenergiamme on eurooppalaisittain edelleenkin varsin kohtuuhintaista, jopa edullista. Kirjoittaessani tätä elokuun alussa on pohjoismainen vesitilanne normaalitasolla ja tukkusähkön hintanäkymät vaikuttavat vakailta. Talvea kohti kun mennään, kysyntä kasvaa ja tukkusähkön hinta nousee. Niinpä viimeiselle vuosineljännekselle mentäessä kvartaalihinnoiteltujen tuotteiden hinnat nousevat keskimäärin reilut 6 %.

Heikki Rantamäki
liiketoimintajohtaja, Sähkökauppa

-----------------------------------------

Sähkön hintataso pysyttelee edelleen alhaalla

(julkaistu toukokuussa 2014)

Olemme viimeisen vuoden ajan saaneet nauttia laskevista tukkuhinnoista pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Syitä laskevaan hintakehitykseen on ollut neljä: parantunut vesitilanne Norjassa ja Ruotsissa, talouden hidas elpyminen, mikä on pitänyt kysynnän alhaalla, päästöoikeuksien matala hinta (sekin alhaisesta kysynnästä johtuen) ja lisääntynyt tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto Saksassa, Tanskassa ja Ruotsissa. Tuuli- tai aurinkovoimaahan ei rakennettaisi lainkaan ilman todella massiivisia veronmaksajien kustantamia tukiaisia, joten olemme täällä Suomessa asti päässeet ainakin jossain määrin "nauttimaan" saksalaisen veronmaksajan kukkaron keventymisestä.

Kirjoittaessani tätä huhtikuun lopulla, on havaittavissa jonkinasteisia muutoksen tuulia pitkään jatkuneeseen hintojen laskuun. Sade-ennusteet ovat normalisoituneet, ja päästöoikeuden hinta on kääntynyt nousuun. Se, jatkuvatko kuivat sade-ennusteet, jää nähtäväksi, ja kun Sinä, arvoisa lukijani, luet tätä juttua toukokuun lopussa, olemme kaikki jo paljon viisaampia. Päästöoikeuden hintaan vaikuttaa EU:n Parlamentin päätös rajoittaa päästöoikeuksien liikkeellelaskua, joten se ei ole säistä kiinni.

Samaan aikaan, kun tukkuhinnat ovat pohjoismaissa laskeneet, kantaverkkojen pullonkauloista aiheutuvat kustannukset Suomeen tuodulle tukkusähkölle ovat nousseet. Suomen aluehinta poikkeaa epäedukseen muusta pohjoismaisesta hintatasosta erityisesti loppukesällä ja alkusyksyllä, kun ydinvoimakapasiteettia on runsaasti huollossa. Samaan aikaan huolletaan usein myös Suomen ja Ruotsin välisiä siirtoyhteyksiä. Voi olla, että tukkusähkön hinnat ovat keväällä edullisimmillaan vähään aikaan. Säiden haltijoilla on toki sanansa sanottavana tässäkin asiassa.

Heikki Rantamäki
liiketoimintajohtaja, Sähkökauppa

-----------------------------------------

Terveisiä hintakuopan pohjalta

(julkaistu tammikuussa 2014)

Pohjoismaiden vesialtaat ovat pitkästä aikaa yli normaalitason. Alkutalven huippuleudot säät yhdistettyinä runsaisiin vesisateisiin ovat painaneet pohjoismaisten sähköjohdannaisten hinnat pohjalukemiin. Ikävä kyllä Suomi on sähkönsiirron suhteen pohjoismaiden pussinpohjalla ja pullonkaulojen takia Suomen aluehinnat ovat pitäneet paremmin pintansa kuin Ruotsissa ja Norjassa.

Kirjoittaessani tätä tammikuun puolessa välissä säätila on muuttunut normaaliksi, jopa jonkin verran normaalia kylmemmäksi. Sähkön kysyntä on kasvanut ja se tyhjentää altaita nopeassa tahdissa. Helmi- ja maaliskuun säät ratkaisevat, mikä vesialtaiden varastotilanne tulee keväällä olemaan. Jos säät ja lumisateet säilyvät edes suurin piirtein normaaleina, ei tukkuhintaan kohdistu lähiaikoina merkittäviä nousupaineita ainakaan vesivarastojen puolelta.

EU teki joulukuussa päätöksen jo myönnettyjen päästöoikeuksien takaisinvetämisestä. Käytännössä tämä nostaa päästöoikeuksien hintaa, mikä puolestaan nostaa tukkusähkön hintaa. Valitettavasti EU:n ilmasto- ja energiapolitiikkaa ei voi parhaalla tahdollakaan kehua edes kelvolliseksi. Taas kerran muutetaan jo tehtyjä päätöksiä ja taas kerran muutokset nostavat sähkön hintaa. Suomi nostikin energiaveroja jo vuoden vaihteessa. Toivottavasti laskeneista tukkuhinnoista jää edes jotakin myös kuluttajan käteen.


 
Pohjoismaisten vesivarastoaltaiden täyttöaste (prosenttia maksimista). Kuvaan ei sisälly lumi- eikä pohjavesitilastoja.

Heikki Rantamäki
liiketoimintajohtaja, Sähkökauppa