Usein kysyttyä sähköverkosta

1. Miksi toimitusvarmuuden parantamiseen on herätty vasta nyt?

Sähkönjakelun toimitusvarmuus on ollut liiketoimintamme keskeisimpiä tavoitteita aina. Asiakkaiden odotukset ja yhteiskunnan vaatimukset vain ovat ajan mittaan jatkuvasti tiukentuneet, koska kotien, yritysten ja palvelutoiminnan arkiset toimet on rakennettu sähköllä toimivien laitteiden varaan. Tämän vuoksi sähkökatkokset haittaavat yhteiskunnan toimintaa aina vain enemmän.

Sähköverkot on aina rakennettu vastaamaan sen hetken vaatimuksia ja nykyverkolla onkin näihin vuosiin saakka pärjätty oikein hyvin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana olemme parantaneet toimitusvarmuuttamme tehostetusti ja lakimuutosten jälkeen verkostoinvestointien tahti kiihtyy entisestään.

2. Miksi laissa on määritelty harvaan asutuille alueille 36 tunnin vaatimus?Eikö puolentoista vuorokauden katkos ole vieläkin liian pitkä aika?

Yksittäisen ihmisen kannalta 36 tunnin sähkökatkos on kieltämättä pitkä, mutta lain laatija ovat katsoneet, että yhteiskunta pysyy vielä tuon ajan toimintakykyisenä. Oleellisinta on, että luonnonilmiöt eivät tulevaisuudessa aiheuta useiden päivien tai jopa viikkojen sähkökatkoja.

Samalla kun kotitaloudet ja yritykset ovat yhä riippuvaisempia sähkön saannista, on poikkeuksellisten ilmastollisten olosuhteiden uhka lisääntynyt Suomessa. Esimerkiksi 2000-luvulla on ollut useita poikkeuksellisen laajoja suurhäiriöitä. 

3. Miksi metsässä olevien sähkölinjojen vierimetsää ei ole jo aiemmin raivattu niin puhtaaksi ja niin leveältä alueelta, että puita ei pääse kaatumaan sähkölinjoille?

Sähkölinjat kulkevat aina maanomistajan mailla ja maankäyttösopimuksessa on yleisesti sovittu johtokadun leveydeksi sähkölinjasta viisi metriä molempiin suuntiin. Johtokadun säännöllisellä raivauksella ei siis voi estää pidempien puiden kaatumista sähkölinjoille.  Olemmekin yhteistyössä Pohjois-Karjalan Metsänhoitoyhdistyksen kanssa kehittäneet tehostetun vierimetsänhoitomallin, jossa vapaaehtoisella sopimuksella maanomistajien kanssa voidaan lisätä johtokadun puuvarmuutta merkittävästi.

4. Minkä takia sähkönjakeluverkkoon on investoitava satoja miljoonia euroja, vaikkei katkoksista ole ollut omalla kohdalla suurta haittaa tähänkään saakka?

On totta, että varsinkin taajamissa ovat pitkät sähkökatkokset hyvin harvinaisia. Taajamien ympäristössä ja maaseudulla on kuitenkin alueita, joissa ylipitkien sähkökatkosten riski suurhäiriöissä on todellinen. Samalla, kun 1960-70 -luvuilla rakennettua verkkoa joudutaan muutoinkin uusimaan, on nyt hyvä hetki uusia nämä verkot samalla aikaisempaa huomattavasti säävarmempaan kuntoon.

5. Poistuvatko sähkökatkot jatkossa kokonaan ja kaikkialta?

Luonnonilmiöiden aiheuttamat sähkökatkot poistuvat käytännöllisesti katsoen lähes kokonaan maakaapeloiduilla alueilla ja maaseudullakin ne tulevat vähenemään merkittävästi. Maakaapelikaan ei ole täysin vikavapaa sähköjohto, vaan se on altis muun muassa kaivutöissä sattuville vahingoille. Maakaapelinvikojen paikantaminen ja korjaaminen on myös avojohtoja hitaampaa ja kalliimpaa.

6. Miten nämä suuret investoinnit rahoitetaan?

Käytännössä ainut tapa on rahoittaa pääosa investoinneista siirtomaksutuloilla, koska muita tulonlähteitä ei ole ja asiakkaita vartenhan työ tehdään. Koko verkoston uusiminen on 25-30 vuoden urakka. Sen rahoittaminen ei olisi mahdollista eikä järkevää tehdä kokonaan velkarahalla. Velan ja koron maksajiksi joutuisivat tällöin seuraavat sukupolvet.  Uusimme sähköverkkoa maakunnan olosuhteisiin sopivilla ja mahdollisimman kustannustehokkailla tavoilla.

7. Miten paljon siirtohinta tulee tämän vuoksi nousemaan?

Tämän hetken arvion mukaan siirtohinta tulee nousemaan toimitusvarmuusinvestointien vuoksi 15 vuoden aikana 30 - 50 %. Siirtohintojen osuus on noin kolmasosa asiakkaan maksamasta sähkön kokonaishinnasta.