Takaisin blogi sivulle

Miksi negatiivinen sähkön hinta ei ole positiivinen uutinen

24.4.2017 - Heikki Rantamäki
Suomen tukkusähkömarkkinoilla ollaan päivä päivältä lähempänä tilannetta, missä sähkön hinta voi painua negatiiviseksi. Saksassa ja Tanskassa tällaisia tilanteita on jo koettu. Mitä ihmettä?
Hinta on markkinataloudessa kysynnän ja tarjonnan välisen tasapainon kuumemittari. Jos jostakin tuotteesta tulee hitti, asiakkaat haluavat sitä kiihkeästi ja hinta nousee. Tilanne tietysti houkuttelee markkinoille uusia tuottajia. Jos tuote on epäsuosittu tai sitä valmistetaan liikaa, hinta painuu koska myyjiä on enemmän kuin ostajia. Se taas johtaa tehtaiden lakkauttamiseen tai myyjien vähentymiseen. Vapaassa kilpailussa kysyntä ja tarjonta lopulta tasapainottuvat ja tällöin hinta asettuu "oikeaksi". Puhutaan markkinoiden "näkymättömästä kädestä". 
 

Sähköpörssin tuntihinta kertoo markkinoiden tasapainosta

Sähköjärjestelmää säätelevät eduskunnan säätämien lakien lisäksi vääjäämättömät fysiikan lait. Yksi tällainen laki on, että sähkön kulutuksen ja tuotannon pitää olla joka hetki tasapainossa, muuten koko maa pimenee (palaan tähän mekanismiin tarkemmin tulevissa blogeissani). Jos järjestelmä romahtaa, sähköjen palauttaminen vie useita tunteja, pahimmillaan päiviä. Yhteiskunnan kokemat vahingot ovat massiivisia.
 
Sähkön tukkumarkkinoilla tuntikohtainen spot-hinta toimii kuumemittarina. Jos sähkön kulutus (kysyntä) on suurempaa kuin tuotanto (tarjonta), spot-hinta nousee ja päinvastoin. Yhden tunnin verollinen spot-hinta on Suomenkin tukkumarkkinoilla ollut korkeimmillaan yli 170 senttiä kilowattitunnilta ja halvimmillaan lähes nolla senttiä. Vertailun vuoksi: tyypillinen PKS Priima -asiakas on viimeisten 12 kuukauden aikana maksanut sähköenergiastaan keskimäärin noin 4,4 senttiä. 
 

Negatiivinen sähkön hinta on vaaran merkki

Osa sähköntuotannostamme on sellaista, että nopea tuotannon lisääminen tai vähentäminen ei ole teknisesti mahdollista – fysiikan laki sekin. Toisaalta meille on viime vuosina tullut valtavasti lisää tuulivoimaa ja aurinkovoimakin kurkistaa jo pilvenreunan takaa. Ne jauhavat sähköä verkkoon säiden mukaan ja vähät välittävät siitä, onko sähkölle kysyntää vai ei. Niiden tuotanto voi yhtä lailla loppua äkisti, jolloin tilalle pitäisi nopeasti saada muuta sähköntuotantoa.
 
Kun tuotanto kasvaa kulutusta suuremmaksi eikä kaikkea ylijäämäsähköä saada sähköverkon pullonkaulojen takia siirrettyä ulkomaille, hinta painuu negatiiviseksi. Tällöin tuottajat joutuvat maksamaan kaikesta tuottamastaan sähköstä. Negatiivinen hinta on ikään kuin markkinoiden hätähuuto: "Älkää hyvät ihmiset tuottako enää enempää sähköä tai koko maa pimenee!" Saksassa ja Tanskassa on jo nähty negatiivisia hintoja ja Saksassa on nähty myös osittaisia sähköverkon pimentymisiä. Erityisesti kesäöisin vaara on meilläkin suuri.
 

Markkinat toimivat, tukiaiset eivät

Markkinoiden näkymätön käsi toimii Suomessakin. Pääosa pelkkää sähköä tuottavista lauhdevoimalaitoksista – noin 20 % koko tuotantokapasiteetista – on viimeisten vuosien aikana lakkautettu kannattamattomina. Maassamme ollaan syystäkin huolissaan, mistä sähköä saadaan, kun jonakin vuonna nähdään taas kunnon talvi. Suomessa on jo valmistauduttu sähkön säännöstelyyn tällaisessa tilanteessa.
 
Negatiivinen hinta siis rankaisee liikatuotantoa ja ohjaa ylimääräisen tuotannon markkinoilta pois. Markkinat toimivat. Jaa – ei sentään. Tuulivoiman tuottajat saavat nimittäin noin 10 sentin takuuhinnan tuottamalleen tuulisähkölle. Jos tukkusähkön hinta on 4 senttiä, tuottaja saa sen päälle vielä 6 senttiä tukilisää. Kun markkinat huutavat, että älkää tuottako sähköä jotta maa ei pimentyisi, tuulivoima vastaa: "Ei koske minua!" 
 
Ja sille perinteiselle tuotannolle, jonka tuulivoima on syrjäyttänyt, on pakko maksaa kapasiteettitukea, jotta sitä olisi ylipäätään olemassa niinä tyyninä pakkaspäivinä.
Heikki Rantamäki
Liiketoimintajohtaja, Sähkökauppa
Kirjoittaja on neljällä vuosikymmenellä energia-alalla työskennellyt diplomi-insinööri, joka tuntee sähköpörssin kuin arkihousunsa taskut ja joka käyttää kotonaan vesivoimaan perustuvaa päästötöntä PKS Priima -sähköä