Varma sähkön hintaennuste

24.1.2018 - Heikki Rantamäki
Mennyt vuosi 2017 oli vihdoinkin myös Suomen osalta vauhdikasta kasvun aikaa. Jo tätä oli odotettukin! Vuoden 2008 finanssikriisistä alkanut taantuma ja alakulo päättyivät lopulta. Huomattava osa maailmasta oli päässyt vauhtiin jo muutama vuosi sitten. Jälkikäteen katsottuna tuntuu siltä, että esimerkiksi Kiinassa ei ihmeemmin huomattu koko taantumaa, mutta Suomen kaltaiset pienet ja ulkomaankaupasta riippuvaiset maat sen kyllä totisesti nahoissaan tunsivat.
Energia ja energian raaka-aineet eivät nekään ole immuuneja maailmantalouden myrskyille. Koko 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen ajan hiilen, öljyn ja sähkön hinnat enimmäkseen nousivat, kunnes nousukiidosta tuli kanan lento finanssikriisin myötä.  Pohjoismainen tukkusähkökin niiasi, mutta jatkoi vielä vakaata nousuaan kääntyäkseen sitäkin reilumpaan laskuun kesällä 2011. 
 
Jottei meno kävisi pitkästyttäväksi, samat hyödykkeet lähtivät uuteen nousuun alkuvuonna 2016. Pelkästään viime kesästä hiilen ja öljyn hinta on noussut 40 - 50 % ja osakepörssit 10 - 20 %. Tukkusähkön johdannaisten noteeraukset tuleville vuosille ovat nousseet Euroopassa ja Pohjoismaissa 20 - 30 %.
 

Markkinat ovat aina oikeassa?

 
Johdannaisilla käydään kauppaa hyödykkeiden tulevista hinnoista. Ne kertovat parhaiten, miten markkinat arvioivat esimerkiksi sähkön hinnan käyttäytyvän tulevina vuosina. Nuo "markkinat" ovat enimmäkseen tavallisia ihmisiä, jotka tekevät osto- ja myyntipäätöksiä. Isot tehtaat tarvitsevat pyöriäkseen sähköä ja sen kohtuullinen hinta pitää varmistaa tuleville vuosille – varmistetaan siis vuoden 2021 sähkön hinta ostamalla johdannainen. Voimalaitoksen omistaja haluaa varmistaa mahdollisimman vakaan tuoton tuottamastaan sähköstä vuodelle 2021, joten se myy johdannaisen. Joku kolmas aikoo tienata rahaa ottamalla riskin: ostetaan nyt johdannainen vuodelle 2021 ja myydään se parin vuoden päästä pois, kun hinta on noussut 30 % – jos on noussut.
 
Ovatko markkinat sitten aina oikeassa? Eivät. Vuoden 2021 sähkön hinta määräytyy viime kädessä kysynnän ja tarjonnan mukaisesti. Mitä enemmän sähköä on tuolloin tarjolla, sitä halvempaa se on ja päinvastoin. Se, joka osaa arvata vuoden 2021 vesisateet, pakkaset, taloustilanteen, ydinvoimakapasiteetin ja kaikki poliittiset tuki- ja energia- sekä polttoaineveropäätökset, arvaa lähimmäksi – jos osaa laskea oikein.
 
Tai siis kyllähän markkinat ovat aina oikeassa. Jos jollakulla on tarve kiinnittää sähkön hinta vuodelle 2021 juuri tänään ja hän hyväksyy pörssissä tarjolla olevan hinnan, kauppa syntyy. Myyjän on kannattanut myydä ja ostajan ostaa. Ainoa mikä on totta, on se, että kauppa syntyy, vieläpä täysin vapaaehtoisesti. Kyllä hinnan pitää silloin olla oikea eli markkinat – ostaja ja myyjä – ovat oikeassa. Eri asia on, että puolen vuoden kuluttua markkinoiden näkemys vuoden 2021 oikeasta sähkön hinnasta voi olla 30 prosenttia korkeampi tai matalampi. Siihen mennessä on tullut jotain uutta tietoa, jonka oletetaan vaikuttavan hintaan.
 

Tuotanto kasvaa Pohjoismaissa koko ajan

 
Parin viime vuoden ajan markkinat ovat olettaneet, että sähkön hinta tuleville vuosille on nousussa. Taustalla voi olla kaksi tekijää: oletetaan, että sähkön kysyntä kasvaa nopeammin kuin tarjonta tai sitten oletetaan, että tulevina vuosina sähköä tahkotaan entistä kalliimmilla menetelmillä.
 
Ensimmäinen olettamus on selvä: piristyvä talous kasvattaa aina kysyntää, myös sähkön kysyntää. Jos maailmantalous kasvaa voimakkaasti, raaka-aineiden ja hyödykkeiden hinnan nousu on selviö. Nykytilanteessa jälkimmäinen olettamus on perusteltua vain polttoaineiden hintojen nousun valossa. Pohjoismaissa ei sähköä enää paljon tehdä hiilellä, maakaasulla, öljyllä tai turpeella – Helsinkiä lukuun ottamatta. Sen sijaan Saksa on energiakäännöksensä myötä alkanut polttaa entistä enemmän hiiltä ja markkinoiden yhdentyessä maa vaikuttaa pohjolaan entistä enemmän. Näin nouseva hiilen hinta näkyy myös Pohjoismaiden sähkön hinnassa.
 
Viime vuosina on puhuttu enimmäkseen tuuli- ja aurinkovoimasta, mutta tosiasia on, että Norja ja Ruotsi ovat kasvattaneet vesivoimansa määrää jatkuvasti. Ruotsissa on ydinvoimaa noin neljä kertaa enemmän kuin Suomessa. Ruotsalaiset ajavat ydinvoimaansa alas puhtaasti kannattavuusperustein: remontoidaanko vielä vanha laitos vai ajetaanko se alas, jolloin sähkön hinta nousee ja jäljelle jäävät voimalat kannattavat sitäkin paremmin. Tuulivoiman määrä on suurta erityisesti Ruotsissa ja Tanskassa.
 

Aluksi Suomen hinta niiaa, sitten vähän nousee

 
Suurin osa Suomen hiilivoimaloista on jo ajettu alas eikä merkittäviä tuotannon vähennyksiä ole enää odotettavissa. Tuulivoiman määrä on meilläkin jo huomattava ja se kasvaa edelleen, minkä seurauksena sähkön lyhytaikaiset hintaheilahtelut lisääntyvät: tuulisena päivänä sähköä on tarjolla liikaakin ja tyynellä siitä on taas pulaa. 
 
Olemme kohta 10 vuotta odotelleet Olkiluodon kolmannen voimalayksikön valmistumista. Sen myötä Suomen ydinvoimakapasiteetti kasvaa yli 50 % ja Suomen koko tuotantokapasiteettikin noin 15 %. Jos laitos vihdoinkin saadaan käyttöön 2019 aikana, Suomen hinnan pitäisi laskea noin 10 %. Aluehintaero Suomen ja muiden pohjoismaiden välillä poistuisi käytännössä kokonaan. 
 
Vuonna 2022 Norjan ja Iso-Britannian välille on määrä valmistua siirtoyhteys, joka yhdessä Saksaan ja Hollantiin valmistuvien yhteyksien kanssa lisää massiivisesti sähkön vientiä Pohjoismaista. Erilaiset mallinnukset antavat ymmärtää, että tuolloin pohjoismainen tukkusähkön hinta nousee noin 10 %.
 

Erityisesti tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa

 
Yllä povattu hintaennuste pätee, jos yllätyksiä ei tule. Kuten esimerkiksi: poliittinen päätöksenteko koskien tukiaisia, poliittinen päätöksenteko koskien veroja, poliittinen päätöksenteko koskien jonkin tuotantomuodon kieltämistä, talouskasvun jatkuminen tosi voimakkaana useiden vuosien ajan, uusi finanssikriisi, merkittävän voimalaitoksen tai kaapelin pitkäaikainen rikkoontuminen. Muun muassa.
 
Heikki Rantamäki
Liiketoimintajohtaja, Sähkökauppa
Kirjoittaja on neljällä vuosikymmenellä energia-alalla työskennellyt diplomi-insinööri, joka tuntee sähköpörssin kuin arkihousunsa taskut ja joka käyttää kotonaan vesivoimaan perustuvaa päästötöntä PKS Priima -sähköä.