Lisääntymisalueelta jopa 5000 poikasta vuodessa

Kuurnan tulvauomaan suunniteltu ympärivuotinen 35 m3/s virtaama (vähimmäisvirtaama 17 m3/s) muodostaa kunnostetusta alueesta olosuhteiltaan järvilohelle otollisen ympäristön. Kun tulvakanavaan suunnitellut alueet kunnostetaan parhaan olemassa olevan tiedon perusteella, voidaan poikastuotanto saada keskimääräistä paremmaksi. Poikasille tarpeellisen ravinnon tuotantoa voidaan ylläpitää ja lisätä, säilyttämällä osia kunnostettavan alueen alkuperäistä pohjaeliöstöä ja kasvillisuutta nykytilassaan. Näin ollen kunnostettu alue voisi tuottaa noin 400-600 vaelluspoikasta hehtaaria kohti vuodessa ja kokonaistuotanto olla noin 3 000 vaelluspoikasta vuodessa. Kunnostettavia alueita optimoimalla voi vaelluspoikastuotanto yltää jopa 5 000 vaelluspoikaseen vuodessa.

Lisääntymisalueilla sijaitsevat kutusoraikot on sijoitetaan laikuittain ja niiden pinta-ala vaihtelee sijoituspaikasta riippuen muutamasta neliömetristä noin kahteenkymmeneen neliömetriin. Pienpoikasalue ja lisääntymisalueet rakennetaan monimuotoisiksi ja rakentamisessa huomioidaan pohjan luonnollinen korkeusvaihtelu. Kutusoraikkoja tehdään myös pienpoikasalueen sisälle niihin kohtiin, joissa vesisyvyys on riittävä. Voimalaitoksen alakanavan vesisyvyys, luonnonkiviverhous ja veden virtausnopeudet kanavan alapäässä sopivat hyvin erityisesti kutulohien oleskelupaikoiksi. Sen vuoksi kanavan alaosaan, varsinaisen kutukynnyksen yläpuolelle tehdään laikuittain kutusoraikkoja. Kutusoraikkojen sijoittamisessa huomioidaan myös niiden yläpuolella sijaitsevat suuremmat kivet, kivikot tai pintaan asti yltävät pienet saarekkeet, jotka suojaavat soraikoita tulvilta. Pienialaisia, hieman tavanomaista alaveden pintaa korkeampia saarekkeita tehdään varmistamaan pienpoikasille sopivaa elinympäristöä myös Pielisjoen korkeamman veden tilanteissa.