Myrskytuulten ja lumikuormien kaatamat puut ovat yleinen syy hankalille sähkökatkoksille maaseudun sähkönjakelussa. Sähkölinjan päälle kaatuva puu saattaa rikkoa pylväsrakenteita ja puuaines joudutaan poistamaan käsin tai konevoimin, jolloin asiakkaan kokemasta sähkökatkosta voi tulla pitkäkin.
Asiakkaiden mahdollisimman häiriötöntä sähkönsaantia varmistetaan pitämällä sähköverkosto kunnossa. PKS Sähkönsiirto Oy aloittaa uuden vuoden helikopterin avulla tehtävällä 110- ja 45 kV voimajohtojen reunavyöhykkeiden latvasahauksella, joka käynnistyy viikolla 2 ja sen ennakoidaan sääolosuhteista riippuen kestävän tammi- ja helmikuun ajan. Sahauksia tehdään eri puolilla PKS Sähkönsiirron toimialuetta, kuten Rääkkylässä, Tohmajärvellä, Valtimolla, Tuusniemellä, Heinävedellä, Liperissä ja Polvijärvellä. PKS Sähkönsiirto on ollut etukäteen yhteydessä sahausalueen metsänomistajiin.
Helikopterisahaus on ennakoivaa häiriöidenhoitoa, jossa johtoaukean viereisellä reunavyöhykkeellä olevien sähkönjakelua vaarantavien ylipitkien puiden latvoja lyhennetään 1-5 metriä, että puut eivät kaatuessaan yllä johtojen päälle. Hoitotoimenpiteen jälkeen voimalinja pysyy häiriöttömänä kymmenen-viidentoista vuoden ajaksi. Niillä alueilla, joilla puustoa ei voida käsitellä helikopterilla, ylipitkät puut kaadetaan maasta käsin.
Helikopterisahauksessa puuainesta lentää kauas, joten ulkopuolisten on pidettävä työmaahan 90 metrin turvaetäisyys. Helikopterin ääntä säikkyvät koti- ja tuotantoeläimet on syytä pitää kytkettyinä tai sisätiloissa.
Helikopterista tehtävä latvasahaus on perinteiseen maasta käsin tehtävään työhön verrattuna erittäin nopeaa ja kustannustehokasta. Uusi Eltel Networksin ja Comtikin kehittämä reaaliaikaisen sijainnin paikantava latvasahausmenetelmä hyödyntää PKS Sähkönsiirron aiemmin teettämää laserkeilausaineistoa ja tarkastuslentomerkintöjä. Näin sahauksen tarkkuus paranee ja aiemmin todetut riskipuut reunavyöhykkeellä ja sen ulkopuolella tulevat käsiteltyä ja dokumentoitua puulajeittain. Uusi menetelmä on ylivertainen perinteiseen tapaan verrattuna, jossa sahattavien puiden valinta on perustunut lentäjän silmävaraiseen arvioon ja sahauskorkeus epätarkkaan kameratietoon. Menetelmä on uusi Suomessa, eikä vastaavaa ole käytössä muissakaan pohjoismaissa.
