Kuurnan Voima Oy:lle ja Laurinvirta Oy:lle on myönnetty kaikki rakentamiseen tarvittavat luvat ja Laurinvirta-projektiksi nimetty rakennustyö käynnistyy elokuussa 2018. Käyttöönotto tapahtuu vuoden 2020 loppuun mennessä. Kuurnan Voima rakentaa Kuurnan voimalaitoksen tulvauomaan vaelluskalojen lisääntymis- ja poikastuotantoalueen, joka palvelee Saimaan uhanalaista järvilohta sekä taimenta. Samassa yhteydessä tulvauomaan rakennetaan pienvesivoimalaitos, joka turvaa poikastuotantoalueen tarvitseman riittävän vedensaannin. Reilun kilometrin pituinen ja 100 – 300 metrin levyinen Kuurnan tulvauoma on järvilohen alkuperäistä lisääntymisaluetta.
Saimaan järvilohikantojen vahvistamiseen tähtäävä hanke vastaa hallituksen kärkihankkeen ”Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen” tavoitteita. Kärkihankkeen tavoitteena on muun muassa kehittää ja ottaa käyttöön uusia ratkaisuja rakennettujen vesistöjen kalakantojen hoitoon yhteistyössä alueiden sidosryhmien kanssa. Tämä Kuurnan Voima Oy:n vireille panema vapaaehtoinen hanke on esimerkki siitä, kuinka kalatalouden, ympäristönsuojelun ja voimatalouden tavoitteet voidaan onnistuneesti sovittaa yhteen. Pielisjoen hanketta ovat olleet suunnittelemassa Kuurnan Voima Oy, maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvarakeskus, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan ELY-keskukset, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto sekä UPM-Kymmene Oyj.
Hanke mahdollistaa järvilohen luonnollisen elinkierron Pielisjoen ja Saimaan välillä ensimmäistä kertaa lähes 50 vuoteen.
Luonnonoloissa järvilohen kutu tapahtuu jokien voimakasvirtaisissa koskissa. Poikaset kuoriutuvat kutua seuraavana keväänä ja etsivät koskesta itselleen reviirin, jonka tulee olla virtaukseltaan, syvyydeltään sekä pohjan laadultaan juuri oikeanlainen. Järvilohet elävät synnyinjoessaan kahdesta neljään vuotta, jonka jälkeen ne vaeltavat vaelluspoikasina eli smoltteina syönnökselle koko Saimaan alueelle. Lohi on täysikasvuinen 5 – 8 vuoden kuluttua, jonka jälkeen se palaa takaisin kutemaan synnyinkoskeensa. Uusi lisääntymisalue on suorassa yhteydessä Saimaan vesistöön ja mahdollistaa näin järvilohen täydellisen, ihmisestä riippumattoman elinkierron. Kunnostettu alue voi tuottaa parhaimmillaan noin 3 000 – 5 000 vaelluspoikasta vuodessa.
Poikastuotanto tarvitsee voimakkaan ja tasaisen virtaaman
Kuurnan tulvauoma ei sovellu nykyisellään järvilohen elinympäristöksi, sillä tulvajuoksutustilanteita lukuun ottamatta siinä ei virtaa vettä lainkaan, eikä tulvauoman pohjan laatu ole sellaisenaan sopiva järvilohen lisääntymisalueeksi. Hankkeessa toteutettavien kalataloudellisten kunnostustöiden avulla järvilohelle saadaan luotua noin 5 – 7 hehtaaria uutta lisääntymis- ja poikastuotantoaluetta tulvauomaan. Toteutettava alue on luonteeltaan matala ja leveä koski.
Poikastuotantoalue edellyttää tulvauomaan jatkuvan, 30 – 40 m3/s suuruisen vesimäärän juoksutuksen, joka pienentää nykyisen Kuurnan voimalaitoksen tuotantomäärää noin 13 prosenttia. Tuotannon menetyksen pienentämiseksi tulvapadon yhteyteen rakennetaan uuden tyyppinen pienvesivoimalaitos, joka turvaa poikastuotantoalueen vedentarpeen ja tuottaa samalla sähköä. Uusinta ja energiatehokkainta tekniikkaa edustavan pienvesivoimalan teho on 2,0 MW ja vuosituotanto noin 18 miljoonaa kilowattituntia. Pielisjoen virtaama säilyy rakennustöiden jälkeenkin entisellään, eikä hankkeen toteutuksella ole vaikutuksia Kuurnan ylä- eikä alapuoliseen vesistöön.
Laurinvirta Oy on tätä hanketta varten perustettu Kuurnan Voima Oy:n tytäryhtiö. Kuurnan Voima Oy:n omistavat Pohjois-Karjalan Sähkö Oy (89 %) ja Joensuun kaupunki (11 %). Kuurnan voimalaitos on käyttöönotettu vuonna 1971. Voimalaitoksen teho on 18 MW, putouskorkeus noin 7 metriä ja keskimääräinen vuosituotanto 120 milj.kWh. Pielisjoen keskivirtaama Kuurnassa on noin 240 m3/s.
Projektin kustannukset ja rahoitus
Tulvauoman kalataloudellisten kunnostustöiden ja niihin liittyvän suunnittelun kokonaiskustannus on noin 2,5 miljoonaa euroa. Toimenpiteet rahoitetaan valtion kärkihanketuen ja yksityisen rahoituksen avulla.
Yksityistä rahoitusta on saatu seuraavilta yhteistyökumppaneilta:
- Kuurnan Voima Oy
- Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
- UPM Energy Oy
- Nestorisäätiö
- Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö
- Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj
- Oriveden kalastusalue
- Joensuun kaupunki
- Kontiolahden kunta
- Fingrid Oyj
- Pielisjoen kalastusalue
- Joensuun kalastuskunta
- Stora Enso Oyj
- Suur-Saimaan kalastusalue
- Etelä-Karjalan ELY
Laurinvirta Oy:n toteuttaman pienvesivoimalaitoksen rakentamiskustannukset ovat noin 4,0 miljoonaa euroa, johon yhtiö on saanut TEM:ltä pienvesivoimatukea 1,0 miljoonaa euroa.