Jopa puolet siirtomaksusta on veroja – faktoja veroista ja sähkön siirtohinnoista

Postilaatikkoon tai verkkopankkiin kopsahtava siirtolasku herättää usein keskustelua. Toimitusvarmuustavoitteiden saavuttamiseksi tehtävät verkostoinvestoinnit ovat nostaneet viime vuosina siirtohintoja. Verkostoinvestointeja enemmän siirtohintoja on pitemmällä aikajaksolla kuitenkin nostanut verojen osuus, jota ei tule usein tiedostettua. Valtakunnallisten keskihintojen mukaan laskettuna sähkölämmittäjän siirtolaskusta on veroa reippaasti yli puolet.

Sähkölämmittäjällä siirtomaksujen yhteydessä perittävä vero on noussut 20 vuodessa peräti 265 prosenttia

Verojen osuus siirtolaskusta on kasvanut kahdessa vuosikymmenessä rajusti. Vuoden 2011 alussa uudistettiin Suomen energiaverotus. Kaaviot on tehty sähkölämmittäjien siirtomaksujen valtakunnallisten keskihintojen mukaan.

Suomen keskihintojen mukaan laskettuna sähkölämmitysasiakkaan siirtolaskusta on veroja 57 %.

Muutos 20 vuodessa

 

Sähkön kokonaiskuluista veroa on kolmannes, siirtoa toinen kolmannes ja loput energiaa 

Kotitalousasiakkaan kokonaissähkökulut koostuvat sähköenergiasta, sähkön siirrosta ja veroista.  Valtakunnallisen keskiarvohintojen mukaan laskettuna jokainen osa vie kuluista kolmanneksen. Sähkövero kokonaisuudessaan ja siirron arvonlisävero laskutetaan siirtolaskussa.

  • Verot 33 %
    (alv. 19,4 % ja sähkövero 13,7 %)
  • Siirto 34 %
  • Energia 33 %

Valtaosa siirtohinnasta käytetään investointeihin ja verkon kunnossapitoon

Sähköverkkotoiminta on luvanvaraista ja tiukasti säänneltyä. Viranomainen määrittää sallitun liikevaihdon ja katon siirtohinnoittelulle.

Saaduista siirtohinnoista käytetään keskimäärin:

  • 54 % Investointien rahoitukseen
  • 30 % verkon kunnossapitoon ja häiriönhoitoon
  • 10 % kantaverkon ( Fingrid Oyj) maksuihin
  • 6 % verkostohäviöihin

Lähde: Energiateollisuus

Verojen osuus määräytyy sähkönkäyttömäärän mukaan

Siirtolasku sisältää sähkön siirtopalvelun lisäksi sähköveron ja arvonlisäveron. Sähköveroa maksetaan valtiolle kulutuksen mukaan, noin 2,253 snt/kWh (alv 0%). Koko siirtomaksusta mukaan lukien sähkövero maksetaan lisäksi arvonlisäveroa 24 prosenttia. Verojen osuus siirtolaskusta vaihtelee sähkönkäyttömäärän mukaan. Kuvasta näkyy verojen osuus siirtolaskusta eri tyyppisillä PKS Sähkönsiirron asiakkailla keskimäärin.

PKS Sähkönsiirron alueella tarvitaan sähköverkkoa asia­­kasta kohti moninkertainen määrä kaupunkeihin verrattuna. Se näkyy asiakkaan sähkölaskussa kaupunkilaista korkeampana siirtomaksuna. Sähkölämmitysasiakkaan siirtomaksuista 54 prosenttia tulee PKS Sähkönsiirron käyttöön ja loput 46 prosenttia on veroja.

Siirtohintojen tasoon vaikuttaa tällä hetkellä se, että maaseutujen ikääntyvät sähköverkot uusitaan vastaamaan asiakkaiden yhä tiukentuvia toimitusvarmuusodotuksia vuosikymmeniksi eteenpäin. Verkkoon investoidaan 30 miljoonaa euroa vuodessa seuraavan 20 vuoden ajan.

Siirtomaksun avulla saadaan aikaan nykyaikainen sähköverkko, joka mahdollistaa modernit asumisen vaatimat palvelut ja tekniikan –  myös tulevaisuudessa.

Siirtomaksut / vuosi tyyppikäyttäjittäin

 

Faktoja PKS Sähkönsiirron verkkoalueesta:

  • Sähköverkon pituus asiakasta kohden 250 m, joka on noin kymmenkertainen suuriin kaupunkeihin nähden ja kaksinkertainen tiheämmin asuttuun maaseutuun nähden.
  • Verkostoinvestoinnit vuonna 2018 ovat 30 miljoonaa euroa.
  • Verkostoinvestointien työllistävä vaikutus alueella on 150 henkilötyövuotta.