Modernissa robottinavetassa sähkö on yksi tärkeimmistä osista navetan toimintaa.
Valtimon Rasimäelle oli hyvä rakentaa uusi navetta. Kaupunkiin ei voi navettaa tehdä, eikä sinne tee mieli, sanoo maatalousyrittäjä Mika Kosunen.
Mika ja Sari Kosunen rakennuttivat vuonna 2019 modernin robottinavetan. Yrittäjien työ on helpottunut, kun lypsäminen ja lehmän vieressä kyykyssä oleminen ovat jääneet työtehtävistä pois. Myös lehmät tottuivat yllättävän hyvin lypsyrobotin kanssa elämiseen.
–Ei sähköverkkoa ilman tule toimeen. Navetan robotit, murskamylly ja ilmavaihtopuhaltimet tarvitsevat virtaa, sanoo Mika Kosunen.
Me investoimme maaseudullekin
Maatalousyrittäjien lisäksi PKS Sähkönsiirto (PKSS) tekee suuria investointeja Valtimolla ja koko Pohjois-Karjalan sekä Itä-Savon alueella. Sähköverkon investointeihin käytetään joka vuosi noin 30 miljoonaa euroa.
Löydät verkostotyökohteet kätevästi karttapalvelustamme osoitteesta www.pks.fi/tyomaat-kartalla.
Haluamme, että saat käyttää sähköä juuri siellä missä tarvitset, olipa sää mikä tahansa. Varma verkko tarkoittaa, että myrskyjen takia kaatuvat puut ja puiden päälle kasautuva lumi eivät vahingoita verkkoa.
Varman verkon rakentaminen on pitkäkestoista ja saadaan päätökseen vuoden 2036 loppuun mennessä. Silloin kaikilla asiakkaillamme on verkko, jonka pystyy sähkökatkon jälkeen korjaamaan taajamissa alle kuudessa tunnissa ja haja-asutusalueella alle 36 tunnissa.
Vuosina 2013–2019 PKSS varmisti, että kaikissa Pohjois-Karjalan ja Itä-Savon taajamissa on säävarma verkko. Tänä vuonna kaapeloidaan vielä noin 40 kilometriä Lehmossa ja Lieksassa.
Nyt ryhdymme parantamaan haja-asutusalueen runkojohtoja. Työ on alkanut hyvin: joka kuukausi alueemme asukkaat saavat asuinalueelleen aiempaa varmempaa verkkoa.
Maakaapelia ja ilmajohtoja
Suunnittelemme ja toteutamme työt kullekin alueelle parhaiten sopivimmalla ja kustannustehokkaimmalla tavalla. Maakaapeli on yksi tapa rakentaa, ja sen lisäksi käytämme erilaisia keinoja fiksusti ja kustannustehokkaasti.
Keskijännitejohdot toteutetaan taajamissa ja taajamien läheisyydessä maakaapelilla. Kauempana taajamista käytämme kustannustehokasta ilmajohtoa. Se pyritään sijoittamaan tien varteen. Pienjännitejohdot uusimme pääosin maakaapeliksi.
Tänä vuonna uusimme sähköverkkoa 670 kilometriä. Tämän lisäksi keskijännitejohtojen vierimetsiä hoidetaan tuhat kilometriä. Pamilon ja Ilomantsin välisen 32 kilometriä pitkän voimajohdon uusiminen valmistuu tänä kesänä. Lisäksi tänä vuonna uusitaan Tuusniemen sähköasema.
Verkko jatkuvassa muutoksessa
Tänä vuonna ilmajohtoja uusitaan yhteensä 630 kilometriä, joista noin 130 kilometriä viedään metsistä teiden varsiin ja loput 500 kilometriä kaapeloidaan. Löydät verkostotyökohteet kätevästi karttapalvelustamme osoitteesta
www.pks.fi/tyomaat-kartalla.
Pidämme verkosta hyvää huolta
Uuteen verkkoon investoinnin lisäksi on tärkeää, että olemassa olevaa verkkoa kunnostetaan. Siten ylläpidetään nykyistä sähköverkkoa mahdollisimman turvallisena ja toimintavarmana. Kunnossapitoon käytetään noin kahdeksan miljoonaa euroa vuosittain.
Sähköverkoston huolto-ohjelmaan kuuluvat muun muassa johtoalueiden kunnossapito- ja helikopteriraivaukset, vierimetsänhoito, maasto- ja lentotarkastukset, verkon komponenttien huolto- ja ylläpitotehtävät sekä sähköasemien huolto- ja kunnossapitotyöt. Suurjännitejohtojen raivauksia tehdään noin 105 kilometriä alla olevan mukaisesti:
- 110kV johdot: Särkivaara-Valtimo, Kiikanlahti–Puhos, Tirkkola–Mankinen, Suursuo–Kitee, Haarajärvi–Tohmajärvi, Taipaleenjoki–Liperi, Haapalahti–Heinävesi, Vasikkavuori– Tuusniemi, Savikko–Reijola ja Palokki–Karvio.
- 45kV johdot: Ruskeakoski–Saario.
Helikopterilla tehtäviä latvasahauksia tehdään noin 200 kilometrin matkalla sekä sahauksia avustetaan vaikeiden paikkojen osalla moton ja metsurien työpanoksilla.
Vierimetsänhoitoa on tavoitteena tehdä 220 kilometriä puuvarmaa (puu ei myrskyssä kaadu johdolle) ja 930 kilometriä harventavaa vierimetsänhoitoa.
Johtoalueiden raivauksia tehdään noin 1600 kilometriä keskijänniteverkon (20 kV) alueella ja noin 1100 kilometriä pienjänniteverkon (0,4 kV) alueella tänä kesänä. Lisäksi helikopterioksitaan keskijänniteverkon (20 kV) saaristokohteita vajaan 30 kilometrin matkalta.
Teemme lentotarkastuksia helikopterilla tämän vuoden aikana keskijänniteverkon aluetta (20kV), joissa tarkastettavaa on noin 1600 kilometriä. Maasta jalkaisin tehtävässä tarkastuksessa jakeluverkon tarkastusta tehdään noin 1540 kilometriä.
Suurimmat haja-asutusalueen saneerauskohteet ovat:
(kj-johto = keskijännitejohto, pj-johto = pienjännitejohto)
- ILOMANTSISSA Käenkoski–Kakkaravaara alueella
saneerataan kj-johtoa 12,8 kilometriä, pj-johtoa 1,5 kilometriä ja kolme muuntamoa. - RÄÄKKYLÄSSÄ Pyssysalontienvarteen
saneerataan kj-johtoa 9,3 kilometriä, 1kV-johtoa 2,5 kilometriä, pj-johtoa 11,8 kilometriä ja neljä muuntamoa. - ILOMANTSISSA Tetrilampi–Mekrijärvi alueella
saneerataan kj-johtoa 10,5 kilometriä, pj-johtoa 4,8 kilometriä ja neljä muuntamoa. - ILOMANTSISSA Kakkaravaara–Naarva alueella
saneerataan kj-johtoa 9,4 kilometriä, pj-johtoa 7,5 kilometriä ja neljä muuntamoa. - TUUSNIEMELLÄ Tuohilampi–Konttimäki alueella
saneerataan kj-johtoa 8,8 kilometriä, pj-johtoa 7,6 kilometriä ja seitsemän muuntamoa. - VALTIMOLLA Sivakkajoki–Koiravaara alueella
sanerataan kj-johtoa 7,5 kilometriä, pj-johtoa 3,1 kilometriä ja kaksi muuntamoa - TUUPOVAARASSA Konnuniemen alueella
saneerataan kj-johtoa 8,7 kilometriä, pj-johtoa 6,6 kilometriä ja viisi muuntamoa.
