Haja-asutusalueiden sähkönsaantia varmistetaan nyt mittavin investoinnein. Käytettävät ratkaisut valitaan mahdollisimman kustannustehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti perustuen tutkimukseen tulevaisuuden sähköasiakkaan tarpeista.
Viime kesän aikana toteutetussa, yli 800 verkkoasiakasta käsittävässä kyselyssä haettiin vastausta kysymykseen, miten sähkönkäyttö tulee muuttumaan tulevina vuosikymmeninä. Rinnalla tutkittiin etäluettavien mittareiden avulla saatua todennettua sähkönkäyttötietoa ja analysoitiin ennusteita väestön ja alan teknisestä kehityksestä. Samaan aikaan toteutettiin vielä aurinkoenergiatutkimus, jolla selvitettiin aurinkosähköä tuottavien ja käyttävien asiakkaiden kokemuksia. Tarkoituksena oli hahmottaa, miten haja-asutusalueella asuva asiakas käyttää sähköä vuonna 2030, jotta tuleva sähköverkko palvelisi häntä mahdollisimman hyvin ja sen rakentamisessa pystyttäisiin keskittymään oikeisiin asioihin.
Sähkönkäytön määrä ei nouse, mutta tehot voivat nousta
Tutkimuksessa kysyttiin kiinteistön omistajalta kiinteistön tulevaa käyttötarvetta, lämmitysmuotoa ja odotettavissa olevia sähkönkäyttöön liittyviä muutoksia. Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, ja se tuli esiin myös tässä tutkimuksessa.
– Noin kolmasosalla tutkituista oli jonkinasteista epävarmuutta tulevan sähkönkäytön ennustamisessa, mikä on ymmärrettävää, sillä muuttuvia asioita on nyt ympärillä paljon, kertoo tutkimushankkeesta Lappeenrannan teknisessä yliopistossa vastaava professori Jarmo Partanen.
– Tutkimuksissa selvisi kuitenkin yleisenä suuntauksena se, että sähkön kokonaiskäyttömäärä ei haja-asutusalueilla tule lisääntymään vaan voi jopa pienentyä, mutta sähkönkäytön huipputehot voivat kasvaa.
Kulutuspiikkejä voi siis tulla entistä enemmän, ja se vaikuttaa verkonrakentamiseen, sillä sähköverkko on mitoitettava huipputehojen mukaan, vaikka ne olisivat hetkellisiä. Partasen mukaan sähkönkäytön tehon lisääntyminen riippuu monen tekijän kehityksestä. Haja-asutusalueilla väestön ikärakenne muuttuu ja sen myötä myös asuntojen käyttötapa. Käytössä on paljon puulämmitystä lämmitysmuotona, ja väestön ikäännyttyä voi lämmitystapa muuttua esim. maa- tai sähkölämpöön tai erilaisten ilmalämpöpumppujen määrä voi kasvaa. Lämmitystapa vaikuttaa sähkönkäyttöön ja erityisesti sen tehoon kovilla pakkasilla. Sähköautojen määrä on kasvussa, ja niitä ladataan kotona öisin. Sähkön varastointi lisääntyy paitsi sähköautojen myös nopeasti kehittyvien akustojen ansiosta. Aurinkoenergian hyödyntäminen on kovassa nosteessa, ja aurinkosähköä tuotetaan entistä enemmän verkkoon päin. Suosion kasvu yllätti myös tutkijat.
– Lievästi yllättävää oli huomata, miten paljon uusia aurinkosähköjärjestelmiä on tullut käyttöön ja miten nopeassa kasvussa niiden määrä edelleen on, vahvistaa Partanen.
Tulosten perusteella kehitetään kustannustehokasta verkonrakentamista. Hankkeen ensimmäinen osa eli tulevaisuuden sähköasiakkaan tutkiminen on nyt valmis. Seuraavaksi hahmotellaan harvaanasutulle seudulle kustannustehokkaan verkonrakentamisen käytännöt, jotka täyttävät sähkönkäyttäjän tarpeet myös tulevaisuudessa. Työ on parhaillaan käynnissä, ja uudet keinot tulevat käyttöön tämän vuoden aikana.
Haja-asutusalueen sähköasiakas vuonna 2030
- käyttää sähköä entisen määrän mutta ajoittain entistä suurem- malla teholla, eli sähkön kulutus- piikit lisääntyvät
- lataa sähköautoaan
- tukee tai korvaa puulämmitystä mahdollisesti lämpö-pumpuilla tai sähkölämmöllä
- hyödyntää aurinkoenergiaa oman aurinkosähköjärjestel- mänsä avulla ja tuottaa sähköä verkkoon
- pystyy varastoimaan sähköä sähköauton ym. akustojen avulla.
Harvaan asuttujen alueiden kustannustehokas sähköverkko/palvelumalli 2016–2018
Hankkeen tarkoituksena on selvittää tulevaisuuden sähkönkäyttöä haja-asutusalueella kustannustehokkaan verkonrakentamisen pohjaksi. Mukana on neljä verkkoyhtiötä: Järvi-Suomen Energia, Kymenlaakson Sähköverkko, PKS Sähkönsiirto ja Savon Voima Verkko. Vetovastuussa on Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Hankkeessa on valmistunut jo kaksi diplomityötä, kaksi on meneillään ja yksi aloitettu.
Osahankkeet:
- Sähköasiakas vuonna 2030
- Maakaapeliverkon rakentamisen kehittäminen
- Elinkaarikustannustehokkaat verkkoratkaisut harvaanasutulle seudulle 2020-luvulla
