Pohjois-Karjalassa toimiva ammattiopisto Riveria haluaa olla ammatillisen koulutuksen edelläkävijä ja haluttu yhteistyökumppani. Nyt se rakentaa Joensuuhun modernia ja älykästä taloteknistä LVISKA-oppimisympäristöä. Mutta miten oppimisympäristössä hyödynnetään aurinkoenergiaa? Siitä tietävät parhaiten aurinkosähkön asiantuntijamme Mika Pirhonen ja Lem-Kemin latausratkaisujen asiantuntija Matthias Kampe.
Tervepä terve pojat!
Mika: No moikka!
Matthias: Hei vaan!
Mitäs sitä on tullut tehtyä?
Mika: Aurinkosähkön asiantuntijana on tullut työskenneltyä PKS:llä. Nyt olen ollut mukana toimittamassa aurinkosähköjärjestelmää Riverialle Matthiaksen ja LemKem Oy:n kanssa, joka on PKS:n kumppani järjestelmien toimittamisessa ja asennuksessa.
Matthias: Samoissa hommissahan tässä on tosiaan viime aikoina oltu, eli aurinkosähköä LVISKA-projektiin toimittamassa.
Mikä ihmeen LVISKA?
Mika: LVISKA on Riverian uusiutuvan energian oppimisympäristö, jonka pääurakoitsijana on toiminut Siemens Osakeyhtiö. Tarkoituksena on ollut rakentaa älykäs talotekninen oppimisympäristö ammatillisen koulutuksen ja Pohjois-Karjalaisten yritysten sekä kuntien käyttöön. Siellä sovelletaan kiinteistötekniikan uusinta teknologiaa ja vastaavia ei vielä ole Suomessa ammattioppilaitostasolla ollut.
Matthias: Juurikin näin. LVISKA:ssa on toteutettu yhteistyössä eri toimijoiden kanssa modernia kiinteistötekniikkaa ja energiansäästöä, kuten ilmanvaihtoa ja lämmöntalteenottoa. Meidän toimittama aurinkosähkö on osa suurempaa kokonaisuutta.
Puhutaanpa enemmän aurinkovoimalasta. Paljonko olette toimittaneet sinne aurinkopaneeleita?
Mika: Paneeleja on 10 + 10, joista toiset 10 seinäasennuksena ja toiset 10 katolla. Näin saadaan vertailutietoa eri tavalla suunnatuiden paneelien tuottoeroista.
Kätevää. Onko aurinkovoimalassa sitten jotain ihan uusia ominaisuuksia?
Matthias: Aurinkopaneeleiden ohella aurinkovoimalasta löytyy akku, jonka avulla pystytään varastoimaan aurinkoenergiaa. Toki akkuja on ollut jo pitkään käytössä, mutta nyt niiden tekniikka on kehittynyt huomattavasti. Aivan uutta on se, että aurinkoenergia on LVISKA-projektissa ohjattu myös käyttöveden lämmittämiseen.
Paljonko aurinkovoimalasta löytyy sitten poweria?
Mika: Eli tehoa järjestelmässä on 3,35 kWp + 3,35 kWp, yhteensä 6,7 kWp
Matthias: Joo vuodessa tällä järjestelmällä saadaan tuotettua reilu 5 500 kilowattituntia.
Ja tuo luku tarkoittaa?
Mika: Kooltaan se on keskikokoa reilumman omakotitalojärjestelmän kokoinen.
Matthias: Joo. Ja kerrostalopuolella niin esimerkiksi asuntokohtainen sähkösauna lämpenisi tuolla järjestelmällä oikein nätisti.
Mikäs on tuon akun tehtävä ja suorituskyky?
Mika: Tässä kokonaisuudessa akun koko on 11kW. Täydellä akulla voisi lämmittää pari tuntia 6 kW sähkökiuasta, imuroida melkein koko vuorokauden tai keittää kahvia kymmenisen tuntia.
Matthias: Akulla on tärkeä tehtävä käyttöasteen maksimoinnissa eli itse tuotetun energian osuuden pitämisessä mahdollisimman suurena kokonaiskulutuksessa. Jos paneelit tuottavat sähköä yli kohteen käyttötarpeen, ylijäämä energialla voidaan ladata akkua. Sitten sadesäällä, kun aurinkopaneelit eivät tuota energiaa tarpeeksi, voidaan käyttää akussa olevaa virtaa, sen sijaan että ostettaisiin sähköä verkosta.
No minkälaisissa kohteissa tämän tyyppistä aurinkovoimalaa voitaisiin hyödyntää?
Matthias: Rivierialle toimittamamme aurinkovoimala on toki opetusmielessä toteutettu, ja siten kooltaan melko pieni. Mutta lisäämällä paneeleiden määrää ja nostamalla akun kapasiteettia, niin tämän tyylistä mallia voitaisiin hyödyntää kerrostaloyhtiöissä, maatiloilla, tehdaskiinteistöissä ja liiketiloissa. Toki riippuu todella paljon kohteesta ja käyttötarpeesta, minkälaisia ominaisuuksia tarvitaan. Mutta kyllä esimerkiksi kauppakeskusten ja myymälöiden kaltaisissa kohteissa, joissa viilentäminen on iso kuluerä, niin oma aurinkovoimala on todella hyödyllinen. Sekä sähkökustannukset että hiilijalanjälki vähenevät huomattavasti.
Onko aurinkovoimassa tulevaisuus?
Mika: Aurinkovoima on nykyaikaa ja sen merkitys tulee tulevaisuudessa kasvamaan merkittävästi energian tuotannossa. Se on myös päästötöntä energiaa ja pienemmistäkin järjestelmistä koostuu suuri kokonaisuus. Tämä on yksi hyvä tapa osallistua hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen kotitalouksina, yrityksinä ja yhteisönä.
Matthias: Kyllä. Siksi onkin todella hyvä, että koulutuslaitoksissa opetetaan tällaisten järjestelmien käyttöä oppilaille jo ennakkoon. Uusituvat energiamuodot ja talotekniikka kehittyvät ja yleistyvät jatkuvasti, ja varmaan 10 vuoden päästä tällaisia voimaloita on jo rutkasti enemmän markkinoilla. On tärkeää, että meiltä löytyy siihen osaamista.
Miksi PKS tekee yhteistyötä koulutuslaitoksien kanssa?
Mika: Meille on tärkeää oman maakunnan yhteisöllisyys ja toimiminen paikallisten tahojen kanssa. Koululaitokset kouluttavat meillekin tulevaisuuden osaajia. Haluamme tuoda myös esille meille tärkeää vastuullisuutta tällaisissa yhteistyöprojekteissa.
Haluaisitteko lähettää terveisiä opiskelijoille?
Mika: Opiskelijoille terveisinä voisin sanoa, että pääsette opiskelemaan tiloihin, jollaisia ei muista ammattioppilaitoksista vielä löydy. Olette etuoikeutetussa asemassa opiskellessanne uudenaikaisen huipputeknologian äärellä edelläkävijöinä.
Matthias: Aivan niin. Ottakaa ilo irti.
Yhteistyössä mukana
Laitehankintoja ja asiantuntijapalveluita sekä kehittämistyötä osarahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto (LVISKA – uusiutuvan energian oppimisympäristö, EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto (LVISKA-oppimisympäristön hyödyntäminen monialaisessa ammatillisessa koulutuksessa, ESR).
Siemens Osakeyhtiö toimittaa Riverialle oppimisympäristön. He käyttivät urakoitsijoina LVIAS-töissä seuraavia yrityksiä: Joensuun SähköINsto Oy, Joensuun LVIS-konsultit ja Karelian Talotekniikka Oy. Aurinkovoimalan asensi Lem-Kem Oy. Tuuligeneraattorin asensi TTgreen Oy.
