Päivö-myrsky oli hyvä opetus luonnonvoimista, suurhäiriöistä ja niiltä varautumisesta
Ensin yllättää pimeys, sitten outo hiljaisuus. Hetken tuntuu, että aika pysähtyy, vaikka oikeastaan se on juuri ainut, joka jatkaa liikkumistaan. Sähkö on nyky-yhteiskunnassa itsestäänselvyys, johon kiinnittää huomiota vasta sitten, kun se puuttuu. Etenkin Suomessa pitkät sähkökatkot ovat harvinaisia ja siksi ne pääsevät yllättämään ja aiheuttavat hämmennystä. Niin tapahtui myös kesä-heinäkuun vaihteessa, kun Päivö-myrsky laittoi sähköt poikki pahimmillaan 40 000 PKS Sähkönsiirron asiakkaalta. Siinä vaiheessa kun kotitaloudessa havahdutaan sähköjen katkeamiseen, on verkkoyhtiössä jo täysi tohina päällä. Henkilöstöä tiedotetaan, resursseja varataan ja häiriöiden korjaamiseen valmistaudutaan hyvissä ajoin ennen h-hetkeä.
“Säätiloja seurataan jatkuvasti, ja Ilmatieteenlaitokselta saadaan tarkempaa tietoa, jos voimakkaasta myrskyrintamasta tai esimerkiksi tykkylumen kertymisestä havaitaan merkkejä. Normaalisti pari vuorokautta ennen tapahtumahetkeä ennuste on tarpeeksi tarkka, että voimme alkaa varautua mahdolliseen suurhäiriötilanteeseen”, kertoo PKS Sähkönsiirron käyttöpäällikkö ja suurhäiriöjohtaja Matti Pesonen.
Pienemmissä jakeluhäiriöissä verkostourakointiyhtiö Enerke Oy hoitaa viat kuntoon omatoimisesti, mutta suuremmissa häiriöissä vianselvitys- ja korjaushenkilöstöä varataan enemmän. Sähkölinjaa korjaava asentaja on ihmisille tuttu näky, mutta häiriönselvitykseen tarvitaan muitakin alan ammattilaisia, kuten metsureita, koneurakoitsijoita ja usein myös helikopteriyrityksiä. Keskeisessä roolissa sähkönsiirron puolella ovat etenkin käytönvalvojat, jotka ohjaavat toimintaa kentällä. Lisäksi asiakaspalvelu- ja viestintähenkilöstöä tarvitaan tavallista enemmän vastaamaan vikailmoituksiin ja tiedottamaan tilanteen etenemisestä.
“Työnohjaukseen ja koordinointiin liittyvää työtä tarvitaan paljon, jotta oikea tieto ja korjaushenkilöstö saadaan liikkumaan oikeisiin paikkoihin, oikeaan aikaan, oikeassa järjestyksessä ja sopivalla kalustolla. Paljon on sellaista taustatekemistä, joka ei näy ulospäin, mutta todellisuudessa häiriönhoidon johdossa työskentelee paljon henkilöstöä eri tehtävissä kellon ympäri”, Pesonen sanoo.
Korjaustyöt alkavat heti, kun keli sallii
Tavoitteena on saada sähköt palautettua mahdollisimman pian, mutta usein varsinaisiin korjaustoimiin päästään vasta, kun sää on rauhoittunut. Kova ukkonen, tuuli ja linjojen päälle kaatuvat puut ovat korjaushenkilöstölle suuri turvallisuusriski, mikä usein viivästyttää kenttätöiden aloittamista. Näin kävi myös Päivö-myrskyn kohdalla.
“Ensimmäiset viat tulivat ilmi kello kuudelta illalla ja vasta kello kahden jälkeen yöllä tuuli rauhoittui niin, että pääsimme aloittamaan rajaustoimet täydellä teholla. Tässä vaiheessa lähes koko PKS Sähkönsiirron jakelualueella oli sähkölinjojen päälle kaatunut järeää puustoa ja metsäjohto-osuuksilla oli lähes jokainen maaseutulähtö sähköttömänä”, Pesonen kertoo.
Aivan ensimmäinen tehtävä on silloin palauttaa sähköt niille verkonosille, joille se on mahdollista. Tämä tapahtuu rajaamalla viat käyttökeskuksesta etänä kauko-ohjattavien erottimien avulla, tai automatiikan puuttuessa käymällä maastossa kunkin erottimen luona erikseen. Kun vikojen rajaukset on tehty ja sähköt verkon kunnossa oleviin osiin on palautettu, aloitetaan vioittuneen sähköverkon korjaus. Ensimmäiseksi priorisoidaan yhteiskunnan kannalta kriittiset kohteet, kuten sairaalat, vedenjakelu ja viestiyhteydet sekä pelastuslaitoksen ilmoittamat vaaralliset kohteet, joissa ihmisiä liikkuu paljon tai tie on tukossa. Tämän jälkeen korjaustoimissa edetään suurimmasta jännitetasosta pienimpään, aloittaen sieltä, missä vika vaikuttaa laajimmin.
“Korjaustoimet priorisoidaan niin, että saadaan sähköt palautettua kerralla mahdollisimman suurelle määrälle asiakkaita. Poikkeustilanteessa emme voi palvella yksittäisiä asiakkaita, vaan pyrimme palvelemaan kaikkia asiakkaita mahdollisimman tehokkaasti”, Pesonen kertoo.
Kaapeloinnilla parempaa toimitusvarmuutta
Niin kauan kuin sähkö tarvitsee kulkeakseen fyysisen sähköjohdon, ei sähkökatkoilta voida täysin välttyä. PKS Sähkönsiirto kehittää kuitenkin sähköntoimitusvarmuuttaan suunnitelmallisesti koko ajan. Vuonna 2014 käynnistetyn Varma Verkko -projektin tavoitteena on sähköverkon laajamittainen uusiminen niin, että pitkien sähkökatkojen riski poistuu vuoden 2036 loppuun mennessä. Tähän mennessä taajama-alueiden keskijänniteverkot on saatu kaapeloitua, ja nyt työ jatkuu maaseutuverkossa. Vaikka sääoloihin on yhden sähköyhtiön vaikea vaikuttaa, voi kaikesta aina oppia ja kääntää sen voimavaraksi.
“Jokainen häiriötilanne on erilainen, ja tilanteen kulku riippuu paljolti myös siitä, mille viikonpäivälle tai mihin vuorokauden aikaan se sattuu. Päivö oli pahin yksittäinen kesämyrsky kymmeneen vuoteen, joka vaikutti koko meidän jakelualueelle ja vaati erityistä kärsivällisyyttä asiakkailtamme. Häiriössä ilmeni kaikkien kannalta harmillisia ongelmia Katkot-palvelun hitauden takia, minkä seurauksena myös asiakaspalvelu tukkeutui ajoittain pahasti. Häiriötiedottamisen varmuuden parantamiseksi tarvitaan kuitenkin varsin mittavia tietojärjestelmämuutoksia, jotka ottavat aina aikansa, mutta työtä sen eteen tehdään jo kaiken aikaa”, Pesonen kiteyttää.
