Mihin kynttilän materiaali vaikuttaa?
Steariini ja parafiini ovat yleisimpiä kynttilöiden materiaaleja, mutta vaihtoehtojakin riittää. Laadukkaan kynttilän tuntee myös sydänlangasta. Mutta mikä on paras vaihtoehto vegaanille?
Iltojen pimentyessä syksyn ensimmäiset kynttilät leimahtavat liekkeihin tuhansien suomalaisten kodeissa. Suomen suurimman kynttilätehtaan Havin tehdaspäällikkö Päivi Määttä kertoo, miten kynttilän saa palamaan kauniisti ja mitä muuta kynttilän valinnassa kannattaa ottaa huomioon.
Yleisimmät kynttilän valmistamiseen käytetyt materiaalit ovat steariini ja parafiini. Steariini on usein eläinperäistä rasvaa, jota saadaan ruuan tuotannon sivutuotteena. Parafiini on puolestaan öljyn jalostuksessa syntyvä sivutuote.
– Steariinikynttilöitä voidaan valmistaa myös palmu- tai oliiviöljystä, mutta erityisesti palmuöljyn käyttö on ympäristön kannalta haitallista, Määttä kertoo.
Steariini on parafiiniin verrattuna kovempaa materiaalia, minkä vuoksi se sopii Määtän mukaan erittäin hyvin kruunukynttilöiden valmistukseen. Steariinituotteille Havi on saanut myös Joutsenmerkin, mikä tarkoittaa sitä, että tuotteet ovat ympäristöystävällisiä ja vastuullisia.
– Parafiinista, soijavahasta tai palmuöljystä valmistetuille kynttilöille ei voi saada Joutsenmerkkiä, Määttä sanoo.
Öljy on uusiutumaton luonnonvara, minkä vuoksi sen käyttäminen ei täytä Joutsenmerkin vaatimuksia, vaikka parafiini saadaankin öljyn jalostuksen sivutuotteena. Palmuöljyn ja soijavahan ongelmallisuus taas liittyy siihen, että niiden kasvattamiseksi on saatettu kaataa sademetsiä. Soijavaha tuodaan Eurooppaan usein Brasiliasta, jossa sademetsien katoaminen hakkuiden takia on iso ympäristöongelma koko maailmalle.
Paras vaihtoehto vegaanille
Kalevantulen omistaja Göran Weber kertoo, että he valmistavat kynttilöitä parafiinin ja steariinin lisäksi soija- ja oliivivahasta.
– Soijavaha tulee meille Yhdysvalloista. Olemme tarkkoja sen kanssa, ettei käyttämämme soijan kasvattamiseksi ole kaadettu sademetsiä, Weber kertoo.
Ekologisimmaksi kynttilämateriaaliksi Weber nimeää oliivivahan, koska sitä tuotetaan Euroopassa.
– Oliivivaha tulee Välimeren alueelta, enimmäkseen Italiasta, Weber vahvistaa.
Oliivivahasta valmistetuilla kynttilöillä on Weberin mukaan sellainen erityinen ominaisuus, että ne muodostavat palaessaan kynttilän reunaan pitsimäisen kuvion.
– Meille on tärkeää, että kynttilät ovat kauniita, hän toteaa.
Parafiinista, soijasta ja oliivivahasta valmistetut kynttilät eivät sisällä eläinperäisiä tuotteita, minkä vuoksi ne sopivat myös vegaanien käyttöön.
– Vegaaneille suosittelen mieluummin soija- tai oliivivahasta valmistettua kynttilää kuin parafiinista valmistettua. Uskon, että ne sopivat paremmin vegaanien arvomaailmaan kuin öljypohjaisesta raaka-aineesta valmistetut kynttilät, Weber sanoo.
Kaikista ekologisin materiaali kynttilälle on Määtän mukaan mehiläisvaha. Sen jälkeen tulevat eläin- ja oliiviöljypohjainen steariini, jotka soveltuvat teollisuuden tarpeisiin mehiläisvahaa paremmin.
– Mehiläisvaha on melko pehmeä materiaali ja väriltään keltainen. Sitä käytetään enimmäkseen kirkoissa tuohuksena sekä askartelussa pienimuotoisesti, Määttä kuvailee.
Laadukas kynttilä tunnetaan langasta
Äkkiseltään voisi ajatella, että kynttilän materiaali vaikuttaa siihen, kuinka hyvin kynttilä palaa. Määttä kuitenkin paljastaa, että todellisuudessa kynttilän siistiin palamiseen vaikuttaa huomattavasti enemmän kynttilän langan valinta kuin kynttilämassan materiaali.
– Langan on oltava oikean paksuinen kynttilän halkaisijaan nähden, hän perustelee.
Määtän mukaan paras lanka kynttilälle on kemiallisesti käsitelty puuvillalanka, jolla estetään kynttilän savuamista ja jälkihehkua sekä tuetaan lankaa pysymään pystyssä. Vaikka langan valinnalla on suuresti merkitystä kynttilän palamiseen, Määttä muistuttaa, että kynttilää tulee myös osata polttaa oikein.
– Jos kynttilän sijoittaa vetoisaan paikkaan, kuten ikkunalle tai ilmalämpöpumpun alle, saa varmasti liekin lepattamaan ja steariinin valumaan, hän kuvailee.
Kynttilän paloaika riippuu sen koosta. Määtän mukaan kruunukynttilät palavat noin kahdeksan tuntia ja pöytäkynttilät noin 50–70 tuntia. Poltetut kynttilät voi kierrättää energiajätteeseen tai hyödyntää uunin lämmittämiseen tekemällä steariinista esimerkiksi sytykeruusuja.
– Kynttilää pitää aina vahtia. Sitä ei saa jättää yksin palamaan, Määttä muistuttaa.