Uusi sähkökiuas – mitä kannattaa huomioida kiukaan valinnassa?

Kertalämmitteinen sähkökiuas on kodin ylivoimaisesti eniten kuluttava yksittäinen sähkölaite. Mitä pitää tietää, kun on aika hankkia uusi kiuas?

Saunavalmistaja Harvian tuoteryhmäpäällikkö Arto Harvia toteaa, että sähkökiukaan hankinnassa on muutama asia, jotka kannattaa käydä läpi ennen ostopäätöstä. Ensimmäiseksi kannattaa miettiä saunan käyttötapaa: kuinka usein saunotaan, kuinka monta saunojaa on yleensä kerrallaan ja kuinka pitkään saunassa viihdytään.

– Sitten on mietittävä, millaista käyttökokemusta halutaan. Kiuasprofiilit ovat erilaisia: halutaanko sauna esimerkiksi kuumaksi mahdollisimman nopeasti vai ovatko hyvät löylyt tärkein ominaisuus?

Kolmas seikka on digitaalisuus. Sähkökiukaita löytyy edelleen perinteisinä ”karvalakkimalleina” ilman digiherkkuja, mutta tekninen kehitys on tuonut saunakansalle myös paljon elämää helpottavia ominaisuuksia.

– Digitaalinen ohjaus, tyypillisesti omalla älypuhelimella, kasvattaa suosiotaan koko ajan, Harvia toteaa ja lisää, että etäkäytön yleistyminen lienee kiuaspuolen suurin muutos viime vuosina.

Koko perheen saunavuoro!

Sähkösaunassa yli 50 prosenttia sähköstä kuluu saunan esilämmittämiseen ja loput lämmön ylläpitämiseen. Tämän takia sauna kannattaa lämmittää yhdellä kertaa koko perheelle. Ja vastaavasti suurinta tuhlausta on saunan pitäminen lämpimänä tyhjillään.

Suomalaiset ovat viime vuosina havahtuneet siihen, että saunominen näkyy suoraan sähkölaskussa. Arto Harvia muistuttaa, että lämmityskertojen lisäksi saunomisen kesto ja lämpötila vaikuttavat energiankulutukseen. Hän on itse huomannut, että jo pieni muutos saunomisrutiineissa voi vaikuttaa sähkölaskuun:

– Minulla kännykkä ilmoittaa, että sauna on lämmin 15 minuutin päästä. Näin osaan ajoittaa omat toimeni niin, että sauna on sopivasti valmiina, kun kiipeän lauteille.

Esimerkiksi Harvian tekoälyä hyödyntävät Fenix-mallit laskevat hyvinkin tarkasti, milloin sauna saavuttaa halutun lämpötilan. Näin s

aunomisen ”ikkuna” ei pääse venähtämään turhaan ja tarpeettomalta sähkönkulutukselta vältytään.

Tasainen lämpötila on paras

Tarkan euron saunamestarin kannattaa myös varmistaa, että saunan ilmanvaihto on kunnossa. Hyvin toteutettu ilmanvaihto auttaa pitämään lämpötilan tasaisena, jolloin kiukaan termostaatti voidaan säätää pienemmälle ilman, että kelpo löylyistä tarvitsee tinkiä.

Mitä muuta uudesta kiukaasta haaveilevan pitää tietää? – Sulakkeidenkin kanssa pitää olla tarkkana. Sähkökiuas vaatii tyypillisesti kolme sulaketta. Sulakkeiden koko riippuu kiukaan tehosta: 4,5–6 kilowatin kiuas vaatii tyypillisesti 10 ampeerin sulakkeet, kun taas hieman tehokkaampi, 6,6–9 kilowatin kiuas käyttää 16 ampeerin sulakkeita.

– Ampeerien kannattaa olla kohdallaan, tai kiuas lämmittää hitaammin ja muitakin ongelmia voi alkaa esiintyä, kertoo Harvia.

Meidän kaikkien sauna – eli miksi suomalaiset ihastuivat uudelleen julkiseen saunaan

Yleisen saunan myyminen suomalaisille kuulostaa jään myymiseltä eskimoille – miksi mennä vieraiden kanssa samoille lauteille, kun lähes kaikilla on omakin sauna? Uusi, urbaani saunabuumi on kuitenkin tosiasia, ja näyttäviksi rakennetut saunakeitaat – kuten vaikkapa Helsingin Löyly tai Tykkimäki Sauna – ovat hurmanneet alkuasukkaat.

Sauna from Finlandin toiminnanjohtaja Carita Harju katsoo, että julkinen sauna edustaa niin sanottua third place -ajattelua eli kolmannen tilan ajatusta, jossa ihmiset etsivät omia rakkaita paikkojaan kodin ja työn tai koulun ulkopuolelta.

– Ihmiset haluavat mennä porukalla saunaan, pitää hauskaa ja ylläpitää samalla sosiaalisia suhteita. Myös terveysnäkökulma ja hyvä olo ovat tärkeitä.

Harju on huomannut, että erityisesti nuoret tykkäävät käydä julkisissa saunoissa. Poika- ja tyttöporukoita sujahtaa koko ajan enemmän varttuneiden ”saunamajurien” sekaan lauteille – ja tämä on erittäin tervetullut muutos.

– Puhutaan uudesta ”happy hourista”, jossa ei painotu alkoholi vaan hyvinvointi. Samalla päästään pariksi tunniksi kännykästä eroon, mikä on terve vastareaktio ruutujen ylivallalle.

Saunassa, ei pellossa!

Toki saunomisen etiketti on välillä koetuksella, kun rempseä poikaporukka heittää hurjana löylyä ja katoaa sekunnissa, kun kuumuus käristää lähimmäisten nenäkarvat. Harjun mukaan yleisissä saunoissa käyttäytymisessä onkin välillä toivomisen varaa:

– Kohteliasta olisi esimerkiksi ottaa muutkin huomioon ja kysyä, minkä verran voi heittää löylyä. Hyvä on myös muistaa täyttää tyhjä kiulu vedellä.

Saunominen vaikuttaisi olevan osa elinvoimaista, uusiutuvaa kansanperinnettä, josta ei tarvitse olla liian huolissaan. Tutkimusten mukaan 90 prosenttia suomalaisista käy saunassa vähintään kerran viikossa ja noin 40 prosenttia useamman kerran viikossa.

Ja saunoista ei todellakaan ole pulaa: saunoja on arviolta kolme miljoonaa, ja sähkökiuas löytyy 1,5 miljoonasta saunasta. Suomalaisten taipumus propellipäisyyteen näkyy hyvin vahvasti saunamaailmassa: saunoja on rakennettu hiihtohisseihin, busseihin ja lautoille... Kun tavoitellaan suuria joukkoja, saavutettavuus on kuitenkin kaikki kaikessa, Harju muistuttaa.

– Suuriin kaupunkeihin on tullut yleisiä, urbaaneja saunoja, joihin on helppo mennä. Näin saunominen tulee kaikkien ulottuville ja muokkaa ihmisten rutiineja.