Myrskyn silmästä kohti poutasäätä
Pörssitohtori tutkailee
Viimeisin puolen vuoden jakso lienee yksi tapahtumarikkaimmista pohjoismaisen sähkömarkkinahistorian aikana. Keskeisin muutoksen lähde oli viime vuoden helmikuussa Venäjän aloittama hyökkäyssota, joka on myllertänyt energiamarkkinoita lähes jokaisella sektorilla.
Sähköntuotannossa käytettävien polttoaineiden, erityisesti maakaasun ja kivihiilen hinnat ovat vaihdelleet sodan aikana huomattavan paljon. Alla olevassa kuvassa on esitetty kivihiili-, maakaasu- ja päästöoikeusfutuurien hintakehitystä kahden viimeisen vuoden aikana. Maakaasun tuonti Venäjältä Eurooppaan laski murto-osaan sotaa edeltävistä ajoista ja maakaasun hinta nousi merkittävästi sen pitkäaikaiselta tasolta. Elokuun lopulla maakaasun hinnat kävivät paniikinomaisen korkealla, jonka jälkeen ne laskivat hyvin nopeasti. Yhtenä keskeisenä kaasun hintaa nostavana tekijänä elokuussa oli Saksan valtion kansallistaman SEFE:n eli entisen Gazprom Germanian toiminta. Kyseiselle yritykselle annettiin tehtäväksi täyttää sen hallinnassa oleva kaasuvarasto hinnalla millä hyvänsä valtion piikkiin. Tämä operaatio yhdistettynä muutenkin kireään tilanteeseen ruuvasi maakaasumarkkinat äärimmilleen aina paniikkiluonteisiin hintoihin asti nostaen myös sähkömarkkinoiden hintatasoja merkittävästi. Tämä johti mm. energiayhtiöiden vakuusvaateiden nousuun, josta uutisoitiin laajasti viime syyskesän aikana myös Suomessa.
Venäjän putkikaasun tuonti Eurooppaan on pitkälti korvattu nesteytetyn maakaasun tuonnilla, ja Euroopan maakaasuvarastot saatiin täytettyä erittäin korkealle tasolle syksyn aikana. Kuluva talvi on ollut lauha koko Euroopassa, mikä on pitänyt maakaasuvaraston tasot korkealla ja tuonut myös hintoja alas. Myös kivihiilen hinta on laskenut syksyn huippulukemien jälkeen lähemmäs sotaa edeltävää aikaa.
Venäjän hyökkäyssodan aikana päästöoikeudessa on tapahtunut merkittävää hintavaihtelua. Sodan alkaessa hinnat laskivat hetkellisesti huomattavan alas mutta palautuivat pian lähes ennalleen, jonka jälkeen hinnat ovat vaihdelleet 65–98 euroa tonnilta. Päästöoikeuden hinta vaikuttaa fossiilisilla polttoaineilla tuotetun sähkön hintaan, koska tällaisen sähkön tuottaja joutuu hankkimaan tuotantonsa päästöjä vastaavan määrän päästöoikeuksia. EU:n tavoitteet kasvihuonekaasujen vähennyksestä eivät ole pienentyneet, joten päästöoikeuden hinnan romahdusta kovin alas ei lähitulevaisuudessa ole odotettavissa.
Pohjoismaissa vesitilanne vaikuttaa huomattavasti sähkömarkkinoihin. Hydrologinen balanssi, joka kuvaa Pohjoismaiden vesivoimaloiden altaisiin, lumeen, maaperään jne. sitoutuneen veden määrää, on ollut selvästi keskimääräistä alhaisemmalla tasolla koko kuluvan vuoden ajan, ja tällä on ollut huomattava vaikutus sähkönhintoihin. Nyt viime aikoina hydrologinen balanssi on kuitenkin vahvistunut.
Alla olevassa kuvassa on esitetty spot-hintojen kuukausikeskiarvot vuoden 2021 alusta lähtien. Kuva esittää erikseen systeemihinnan, Suomen aluehinnan sekä Suomen ja systeemihinnan välisen erotuksen, eli aluehintaeron. Kulunut vuosi on sisältänyt kuukausikeskiarvotasollakin huomattavaa vaihtelua sähkön hinnoissa. Elokuu oli Suomen osalta tähän asti koko sähkömarkkinahistorian kallein kuukausi mm. maakaasun ennätyskorkean hinnan takia.
Heinäkuussa nähtiin toistaiseksi kaikkien aikojen suurin aluehintaero, johon vaikutti Olkiluoto 1 -ydinvoimalan ylimääräinen huolto ja siten pienempi tuotantomäärä. Tuulivoimakapasiteetti Suomessa on tuottanut hyvin merkittäviä tuotantomääriä kuluneena vuonna, ja tuulivoimakapasiteetti Suomessa kasvaa edelleen voimakkaasti.
Alle olevassa kuvassa on lähivuosi- ja kvartaalijohdannaisten päätöskurssien kehitys. Turbulenssi polttoainemarkkinoilla näkyy vahvasti systeemihintaisen johdannaisen kurssikehityksessä. Aluehintaeron vaihteluita selittää suurelta osin Olkiluoto 3 -laitoksen (OL3) koekäytön ja kaupallisen käytön aloittamisajankohdan muutosten uutisointi. Myös alkuvuodesta 2023 alhaiset aluehintaerototeumat ilman OL3:a toivat vahvasti aluehintaerojohdannaisia alas. OL3 aloitti uudelleen koekäyttöjakson 15.3.2023, ja tämän blogin kirjoitushetkellä (21.3.2023) laitos ajaa lähes täydellä teholla. OL3:n vaikutus aluehintaeroon on merkittävä erityisesti silloin, kun yleinen spot-hintataso on korkealla.
Mennyt vuosi on ollut hintatasoiltaan ennätysvolatiili, mutta tällä hetkellä markkinoiden tilanne näyttää selvästi vakaammalta. Maakaasuvarastojen täyttöaste on tällä hetkellä korkea, jolloin vajuvien varastojen täyttäminen ensi talveksi ei näytä erityisen haasteelliselta. Myös OL3:n koekäyttö on jatkunut lupaavasti. Jos kaikki menee hyvin, lupaa se yhdessä kasvavan tuulivoimakapasiteetin kanssa Suomen sähkön riittävyydelle tulevalle talvelle selvästi parempaa näkymää. Vaikka sähkömarkkinassa on siirrytty myrskynsilmästä poutasäähän, on hyvä ja aktiivinen suojauspolitiikka sähkönhankinnassa edelleen arvossaan.
Kirjoittaja tutkailee stetoskoopillaan sähkömarkkinoiden sykettä tekniikan tohtorin pieteetillään ja tulkitsee niitä selvemmällä käsialalla kuin kollegansa yleensä. Hän hallitsee hermonsa pörssihintojen vuoristoradassa ja nukkuu yönsä levollisesti.
