Sähkömarkkinakatsaus syksylle 2025
Helteistä pakkasiin – mitä se tarkoittaa sähkölle? Kesä 2025 muistetaan poikkeuksellisen pitkistä helteistä. Monella sähkönkäyttö näkyi tuulettimien ja jäähdytyksen lisääntymisenä ja viilentymistä haettiin kauppojen kylmäaltailta, järvestä tai vaikkapa PKS Areenalta (=Joensuun jäähalli). Nyt kun syksy etenee, muuttuvat myös sähkömarkkinoiden näkymät. Onko tämä syksy samanlainen kuin viime vuonna vai tuoko se omat erityispiirteensä?
Sähköverkossa tuotannon ja kulutuksen on oltava tasapainossa joka hetki – aivan kuin vaakakupit, jotka eivät saa kallistua liikaa suuntaan tai toiseen. Kun lämpötila laskee, sähkön käyttö kasvaa nopeasti erityisesti lämmityksen tarpeen vuoksi.
Lokakuussa kulutuksen huiput yltävät jo noin 10 000 megawattiin
Marraskuussa ne nousevat 11 000 megawattiin
Joulukuun kylmimpinä pakkaspäivinä kulutus voi kohota yli 12 000 megawatin
Vertailun vuoksi: Euroopan suurin ydinvoimayksikkö Olkiluoto 3 tuottaa maksimissaan noin 1600 megawattia. Tämä tarkoittaa, että joulukuun huippukulutuksen kattamiseen tarvittaisiin yli seitsemän Olkiluoto 3:n verran tuotantoa – ja vielä vähän päälle.
Miten sähköä tuotetaan, kun kulutus kasvaa?
Syksyn ja talven edetessä sähkön tarve kasvaa nopeasti – erityisesti kylminä pakkaspäivinä, jolloin lämmityksen osuus korostuu. Tämä kasvava tarve katetaan monipuolisella tuotantokokoonpanolla, jossa jokaisella tuotantomuodolla on oma roolinsa:
Mitä viime syksystä voi oppia?
Oheisessa kuvassa on havainnollistettu, miten Suomen sähkönkulutus katettiin viime vuoden joulukuussa eri ajanhetkinä. Vuodet eivät ole veljiä, mutta tuotannon ja kulutuksen muutos viime vuodesta ei ole muuttunut niin merkittävästi, etteikö sitä voisi käyttää havainnollistamaan tilannettamme.
Kuvassa punainen viiva näyttää kulutuksen määrän. Keltaisella erottuu ydinvoiman tasainen tuotanto, joka toimii järjestelmän perustana. Harmaat sävyt kuvaavat teollisuuden ja kaukolämmön yhteistuotantoa, jonka osuus kasvaa erityisesti kylmimpinä päivinä. Tuulivoiman sään mukaan vaihteleva osuus näkyy vihreänä. Vesivoima puolestaan on kuvattu sinisellä ja sen rooli korostuu joustavuutena: vesivoimaa voidaan lisätä, kun tuulesta ei saada riittävästi sähköä, ja vähentää silloin, kun tuulivoimaa on tarjolla runsaasti. Aurinkovoimaa ei kuvasta juuri näy, sillä sen merkitys talvella on vähäinen. Kun tuotanto ja kulutus eivät kohtaa, erotus katetaan sähkön tuonnilla Ruotsista ja Virosta. Vastaavasti ylituotannon hetkellä sähköä viedään naapurimaihin ja sitä kautta Eurooppaan.
Miksi hinnat vaihtelevat?
Sähkön hinnanmuodostukseen vaikuttaa kulutuksen ja tuotannon tasapaino. Kun kulutus kasvaa ja tuotannon määrä tai saatavuus ei pysy samassa tahdissa, hinnat nousevat nopeasti. Syksy on usein vaihtelevaa aikaa: sääolosuhteet, vesivarantojen tilanne ja voimalaitosten sekä siirtoyhteyksien käytettävyys määrittävät pitkälti hintakehityksen suunnan.
Ydinvoimaloiden sekä siirtoyhteyksien huollot on tehty talven varalle, mutta laitokset sekä siirtoyhteydet voivat myös vikaantua kuten olemme kokeneet. Jos näin käy, pörssisähkön hinnat reagoivat herkästi ylöspäin ja vaikutukset voivat ulottua myös futuurien* eli johdannaisten hintoihin. Futuureissa näkyy markkinoiden näkemys tulevasta hintatasosta ja voimalaitosten käyttökatkot voivat nostaa hintoja pidemmällekin aikavälille.
Syksyä ja talvea kohden luottavaisesti
Syksyä kohden sähkömarkkinoilla edetään varsin luottavaisissa tunnelmissa. Kylmät pakkaspäivät nostavat kulutustamme, mutta tuotantolaitosten ja siirtoyhteyksien toimiessa sähköä riittää ja hintataso pysyy kohtuullisena.
On kuitenkin hyvä muistaa, että sähkö ei tunne rajoja – mutta siirtoyhteydet kyllä. Geopoliittiset tapahtumat, kuten kansainväliset kriisit, kauppapoliittiset jännitteet tai vaikkapa satamien häiriöt, voivat vaikuttaa sähkön saatavuuteen ja hintaan yllättävän nopeasti. Toivokaamme siis, että laivat seilaavat ankkurit ylhäällä, ja maailman päättäjät löytävät rauhan tien – sillä vakaus maailmalla heijastuu suoraan myös sähkömarkkinoiden rauhallisuuteen.
Sopimusvaihtoehtoja eri tarpeisiin
Meiltä löytyy sopimus eri tarpeisiin – vähän kuin sähkömarkkinoiden oma noutopöytä:
Priima
– pörssisähkön hinnoilla voi säästää ajoittamalla kulutuksen edullisille hetkille ja, hintakiinnityksillä pystyt varmistamaan hintatasoa haluamallesi ajalle aina yhdestä kuukaudesta kahteen vuoteen.
Oiva ja Oiva Plus
– kolmen kuukauden vakaa hinta, joka tarjoaa ennustettavuutta ja mielenrauhaa.
Optimi Takuu
– vuoden tai kahden takuuhinta, joka tuo suojaa pitkälle tulevaisuuteen.
Optimi Kuukausi
– kiinteä hinta kuukaudeksi kerrallaan, aina etukäteen tiedossa.
Olitpa sitten hintatietoinen seuraaja tai vakauden ystävä, meiltä löytyy sopimus, joka toimii juuri sinulle.
*Futuuri = johdannaismarkkinoiden tuote, jolla sähkönmyyjä kiinnittää sähkön ostohintaa tulevaisuuteen. Futuurien hinnat ovat aina kunkin hetken markkinoiden näkemys kiinnitysjakson pörssisähkön hintatasosta ja ne muuttuvat jatkuvasti markkinoilla tapahtuvien muutosten mukaan. Futuurien hintoihin vaikuttavat tuotanto- ja kulutusrakenteen muutokset sekä sähköntuotannossa käytettävien polttoaineiden ja päästöoikeuden muuttuvat hinnat.
