Sähkömarkkinat siirtyvät varttiin - Mitkä ovat muutoksen taustat ja mitä se tarkoittaa sähkönkäyttäjälle?

Vihreä siirtymä muutoksen ajurina

Olet varmasti kuullut vihreästä siirtymästä ja energiamurroksesta? Vihreä siirtymä tarkoittaa sitä, että Eurooppa ja Suomi aikovat luopua fossiilisista polttoaineista, kuten kivihiilestä ja öljystä, ja siirtyä käyttämään uusiutuvia energialähteitä, kuten tuulta ja aurinkoa. Näin halutaan vähentää ilmastonmuutosta aiheuttavia päästöjä ja luoda uutta työtä ja hyvinvointia. Energiamurros taas tarkoittaa sitä, että sähköenergian tarve kasvaa ja sähköä tuotetaan yhä enemmän uusiutuvilla ja vaihtelevilla tavoilla. Sähköntuotanto riippuu jatkossa merkittävästi siitä, miten paljon tuulee tai aurinko paistaa.

EU:ssa on päätetty vähentää hiilipäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Suomi on mukana EU:n hiilineutraaliustavoitteessa ja haluaa olla hiilineutraali jo vuonna 2035. Energiatuotannosta jo 94 prosenttia on hiilidioksidivapaata. Suomen energia- ja ilmastostrategia kertoo, että Suomen sähköntuotanto on hiilineutraalia 2030-luvun alussa ja koko energiankulutus perustuu lähes kokonaan uusiutuviin energialähteisiin 2050-luvulla.

Uusiutuvan ja vaihtelevan sähkön osuus kasvaa

Hiilineutraaliustavoitteiden saavuttaminen vaatii, että fossiilisista polttoaineista pitää luopua sähköntuotannossa ja siirtyä uusiutuviin energialähteisiin, kuten tuuli- ja aurinkotuotantoon. Uusiutuvan sähkön osuus on kasvanut Suomessa ja EU:ssa viime vuosina, ja sen odotetaan kasvavan vielä enemmän tulevaisuudessa. Suomessa tuulisähkön osuuden arvioidaan nousevan lähes puoleen tuotetusta sähköenergiasta 2030 mennessä (Fingridin ennuste 01/24)

Uusiutuvan sähkön merkittävä kasvu tarkoittaa myös vaihtelevuuden kasvua sähköntuotannossa. Vaihtelevuus tarkoittaa sitä, että sähköä ei tuoteta tasaisesti ja varmasti, vaan tuotetun energian määrä riippuu siitä, miten paljon tuulee tai paistaa. Vaihteleva sähkö on haaste sähköjärjestelmälle, joka pitää sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainossa. Jos tuotanto ja kulutus eivät ole tasapainossa, sähköjärjestelmän tasapaino vaarantuu ja voi aiheutua ongelmia, kuten sähkökatkoja tai laitteiden rikkoutumista. Tästä syystä sähköjärjestelmässä pitää olla tarpeeksi reserviä, eli kykyä lisätä tai vähentää sähköntuotantoa lyhyessä ajassa.

Mitkä ihmeen reservit?

Reservi on sähköjärjestelmän turvaverkko, joka pitää sähköjärjestelmän tasapainossa ja vakaana vaikka sähkön tuotanto ja kulutus vaihtelevat. Reservejä sähkömarkkinoille on erityyppisiä ja ne toimivat eri nopeudella. Esimerkiksi nopea taajuusreservi toimii muutamassa sekunnissa, kun

sähköjärjestelmän taajuus poikkeaa normaalista 50 hertsistä. Taajuusohjattu käyttöreservi taas toimii muutamassa minuutissa, kun nopea taajuusreservi ei riitä. Reserviä voidaan tuottaa esimerkiksi säätövoimalla, kuten vesivoimalla tai kaasuturbiineilla, tai tasapainoa voidaan hallita joustamalla sähkönkulutuksesta teollisuudessa tai lämmityksessä.

Vaihtelevan sähkötuotannon kasvu lisää reservien tarvetta sähköjärjestelmässä. Vaihteleva tuotanto aiheuttaa suurempia ja nopeampia muutoksia sähköjärjestelmän tasapainossa ja taajuudessa. Sähköjärjestelmään pitää keksiä uusia ja fiksuja tapoja tuottaa ja käyttää reserviä mahdollisimman kustannustehokkaasti

Varttisiirtymä on avain tasekustannusten optimointiin

Taseselvitys on sähkömarkkinoiden prosessi, jossa sähkön ostajat ja myyjät selvittävät, paljonko sähköä he ovat oikeasti käyttäneet tai tuottaneet. Taseselvitys tehdään jälkeenpäin, kun sähkönkulutus ja -tuotanto on mitattu. Taseselvityksen perusteella sähkön ostajat ja myyjät maksavat tai saavat tasepoikkeamamaksuja, jos heidän toteutunut sähkönkulutuksensa tai -tuotantonsa ei ole sama kuin heidän sähkömarkkinoilta hankkimansa tai tarjoamansa määrä.

Tasepoikkeamamaksut ovat sähkömarkkinoiden tapa ohjata sähkön ostajia ja myyjiä pitämään sähköjärjestelmä tasapainossa. Tasepoikkeaman hintaan vaikuttaa merkittävästi sähköverkon tasapainon ylläpitämiseen käytetyt reservit, joten tasekustannusten nousua voidaan hillitä parantamalla ennusteiden tarkkuutta siirtymällä sähkönkäytön ennustamisessa ja sähkön hinnoittelussa tunnista varttiin. Syntyneet reservikustannukset kuitenkin rahoitetaan sähkömarkkinoilta ja kustannukset veloitetaan markkinatoimijoilta tasepalvelumaksuina, tasepoikkeamamaksuina ja osana sähkönsiirtoyhtiöiden kantaverkkomaksuja. Tasepoikkeamat näkyvät lopulta jokaisen sähkönkäyttäjän energiakustannuksissa verkkopalvelumaksujen sekä sopimusmarginaalien ja vähittäishinnoittelun kautta, joten on myös sähkönkäyttäjien etu, että tasehallinnan tarkkuus kasvaa.

Nykytilassa sähköenergia hinnoitellaan Suomessa ja muissa Pohjoismaissa tunnin jaksoissa, eli sähkön ostajat ja myyjät hankkivat ja myyvät tarvittavan määrän energiaa tunnin mittaisille jaksoille. Tämä tarkoittaa, että tasepoikkeamamaksut lasketaan tunnin toteuman perusteella. Lopulliseen energian hintaan vaikuttaa kuinka paljon tuotanto ja kulutus lopulta poikkeavat ennusteesta. Erityisesti tuulisähkön määrä voi vaihdella tunnin sisällä merkittävästi ja nykytilassa voidaan saman tunnin sisällä joutua tekemään reservien avulla ylös- ja alassäätöä merkittävästi enemmän kuin tilanteessa, jossa tarkastelu tehdään vartissa. Tunnin tarkastelujaksolla nettopoikkeama ei tällöin suoraan kohdistu ennusteesta poikenneelle taholle. Varttimarkkinaan siirtyminen parantaa tasepoikkeamamaksujen kohdistumista oikealle taholle ja toimii näin kannustimena optimoida sähkön kulutusta ja tuotantoa.

Energianmittaus siirtyy tunnista varttiin

Sähkönmittauksessa vaihtelevan tuotannon ja kulutuksen kasvu vaatii aiempaa tarkempaa mittausta, jotta sekä ennusteissa että tasehallinnassa voidaan hallita aiempaa nopeampaa vaihtelua. Suomessa sähkömittauksessa on menossa mittalaiteuudistus ja seuraavien vuosien aikana käytännössä kaikki sähkömittarit vaihdetaan uuden sukupolven älymittareihin. Viimeiset mittaukset siirtyvät varttiin viimeistään vuoden 2031 loppuun, mutta pääosa mittauksista tulee olemaan vartissa vuoteen 2028 mennessä.

Milloin se varttimarkkina sitten tulee?

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on päätetty siirtyä sähkön tukkumarkkinoilla tunnista varttiin vuoden 2025 alkupuolella. Tarkka ajankohta muutokselle tarkentuu loppuvuodesta, mutta todennäköisesti muutos toteutuu 2025 ensimmäisen neljänneksen aikana. Muutoksen jälkeen sähkön ostajat ja myyjät hankkivat ja toimittavat energiaa 15 minuutin mittaisille jaksoille. Siirryttäessä varttitarkkuuteen sähkön ostajat ja myyjät pystyvät tarkemmin ennustamaan energian käyttöä sekä reagoimaan mahdollisiin muutoksiin päivän sisäisellä markkinalla nopeammin ja tarkemmin. Tämä luo myös uusia mahdollisuuksia joustavalle sähkönkulutukselle ja -kaupalle, sillä sähkön ostajat ja myyjät voivat hyödyntää sähkön hinnan vaihtelua 15 minuutin jaksoilla.

Mitä varttimuutos tarkoittaa sähkönkäyttäjälle?

Varttimuutoksen vaikutukset sähkökäyttäjälle riippuvat useista eri tekijöistä, kuten kohteen sähkönmittauksesta, sopimustyypistä sekä mahdollisesta automaatiosta sähkönkäytön ajoittamisessa.

Merkittävin vaikutus varttimarkkinaan siirtymisestä tulee pörssisähköön perustuvia tuotteita käyttäville asiakkaille, kuten PKS:n Priima tuotteita käyttäville asiakkaille

Jos asiakkaat tällä hetkellä optimoivat sähkönkäyttöään tunneittain spot-hintojen perusteella, muutoksen jälkeen optimointia voi tehdä varttitasolla.

Tuotteen kulutusvaikutus tulee muodostumaan markkinamuutoksen jälkeen varttitasolla tunnin sijaan. Kulutusvaikutuksen laskentaperiaatteet pysyvät ennallaan.

Asiakkaan sähkönmittaus vaikuttaa siihen, kuinka asiakas voi vaikuttaa energiakustannuksiinsa varttimuutoksen jälkeen

Jos asiakkaalla on tuntimittaus, sähköenergiakustannuksia voi edelleen optimoida tuntihinnan perusteella. Vaikka markkinahinta on muutoksen jälkeen virallisesti vartissa, tuntimitatussa kohteessa energian hinta perustuu kyseisen tunnin varttihintojen keskiarvoon

Asiakas voi tarkistaa oman käyttöpaikkansa mittausjakson Fingrid Datahubin asiakasportaalista. Markkinamuutoksen jälkeen tieto tullaan näyttämään myös PKS:n palvelukanavissa, kuten Priima Live -palvelussa.

Asiakkailla, joilla on aurinkotuotantoa, mahdollisen sähköverkkoon myytävän energian hinta tulee määräytymään varttitasolla perustuen kyseisen vartin spot-hintaan

Kiinteähintaisten sopimusten käyttäjille varttimuutos ei tule suoraan näkymään, ellei sopimuksessa ole kulutusvaikutusta. Markkinoilla on tarjolla myös kulutusvaikutuksellisia sopimuksia ja näiden osalta sähkönkäytön painottuminen varteille tuntien sijaan vaikuttaa muutoksen jälkeen energian hintaan. PKS Sähkökaupan ainoa kulutusvaikutuksellinen kiinteähintainen sopimus on Priima silloin, jos asiakas on tehnyt 100% hintakiinnityksen.

Kaikkia vaikutuksia sähkönkäyttäjälle ei vielä tarkalla tasolla tiedetä, koska muutos on merkittävä niin loppuasiakkaiden kuin energia-alan toimijoiden näkökulmista.

Tällä hetkellä ei varmasti tiedetä, miten tunnin sisäinen varttitasoinen hintavaihtelu tulee käyttäytymään. Todennäköisesti tilanne ei merkittävästi muutu tuntimarkkinasta, jossa tyypillisesti korkeimmat hinnat ajoittuvat aamun tunneille ja alkuiltaan, jolloin kulutus on suurinta.

Tällä hetkellä ei voida myöskään varmasti sanoa, että varttimuutos laskisi tai nostaisi energian keskihintaan nykyisestä. Todennäköistä kuitenkin on, että varttimuutoksen avulla voidaan hillitä osittain reservitarpeen kasvua ja tätä kautta vähentää painetta energian hinnan nousulle.

PKS Sähkökauppa valmistautuu tarjoamaan varttispottiin perustuvia tuotteita välittömästi markkinamuutoksen jälkeen ja kaikki pörssisähköön perustuvat tuotteet tulevat siirtymään varttihinnoitteluun. Osana valmistautumista palvelukanavia kehitetään edelleen, jotta asiakkaiden on helppoa ja tehokasta hallita omia energiakustannuksiaan markkinamuutoksen jälkeen.