PKS uskoo lohikalojen ja sähköntuotannon yhteiseloon Palokissa
Pohjois-Karjalan Sähkölle on muodostunut näkemys, että Heinäveden Palokissa voidaan yhdistää taimenkantojen elinolojen parantaminen sekä maakunnallinen sähköntuotanto. Vastaavanlaisesta toimintamallista on jo hyviä kokemuksia Kontiolahden Kuurnan voimalaitoksen viereisessä Laurinvirrassa, jossa pienvoimala turvaa äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen kutu- ja poikastuotannon tarvitseman veden virtauksen ja hyödyntää virtaavan veden energiaksi.
Pohjois-Karjalan Sähkön omistaman Palokin vesivoimalaitoksen koneiston uusinta tulee ajankohtaiseksi vuonna 2025. Vuosia kestäneet kattavat tuotannollistekniset ja kalabiologiset selvitykset, sekä Palokin alueen laajat ympäristövaikutusten arvioinnit ylä- ja alapuolisiin vesistöihin, valmistuivat vuodenvaihteessa. Tavoitteena oli saada neutraalia tietoa erilaisista vaihtoehdoista yhdistää strategisesti tärkeä sähköntuotanto ja erittäin uhanalaisen taimenkannan elvyttäminen.
- Meidän tahtotilamme on säilyttää Itä-Suomi elinvoimaisena ja turvata huoltovarmuus, jota oma energiantuotanto maakunnassa tukee. Pyrimme kaikissa toimissamme huomioimaan laajasti ja pitkäjänteisesti vastuullisuus-, ympäristö- ja kalanäkökulmat sekä varmistamaan myös tehtyjen ratkaisujen toimivuuden käytännössä. Teetämme vuosittain useita selvitys- ja tutkimushankkeita vesivoimalaitosten laitostekniikkaan ja vesistöihin liittyen, kertoo liiketoimintajohtaja Jari von Becker Pohjois-Karjalan Sähköstä.
Palokin voimalaitoksen ja sen ympäristön selvityksessä muun muassa tarkastettiin voimalan tekninen kunto, tehtiin laajat vedenalaiset tutkimukset sekä selvitettiin vaelluskalojen mahdolliset kutualueet. Palokin alueen kehittämisselvityksen toteutti kansainvälinen suunnittelu- ja konsultointiyritys Ramboll Finland, jolla on pitkä kokemus vastaavanlaisista selvityksistä.
Rambollin selvityksessä tutkittiin puolueettomasti myös viime vuosina muiden tahojen esille nostamia vaihtoehtoja, joita olivat voimalaitoksen sulkeminen kokonaan tai Palokin koskien vapauttaminen siten, että sähköntuotanto jatkuisi.
Selvityksen lopputulemana oli, että Kuurnan Laurinvirran kaltainen rakennettu lisääntymis- ja vaellusalue voisi toimia parhaiten myös Palokissa, jolloin se turvaisi uhanalaisten kalakantojen säilymisen sekä sähköyhtiön liiketoimintaedellytykset.
Laurinvirta-mallissa luontoarvot ja vesivoimantuotanto yhdistyvät kustannustehokkaalla tavalla.
Mikäli Laurinvirta-malli näyttää varteenotettavalta vaihtoehdolta, se tarvitsee ratkaisujen pohjaksi ennen lopullista päätöstä vähintään tarkat geotekniset selvitykset sekä maa-ainestutkimukset. Palokin jatkosuunnittelu on parhaillaan käynnissä ja nykyisen voimalaitoksen lopulliset tekniset ratkaisut tehdään viimeistään ensi syksynä 2023, jolloin Palokin alueen kehittämissuunnitelma on oltava selvillä. Laurinvirta-mallin toteutukseen tarvitaan maa- ja metsätalousministeriön myönteinen kanta Nousu-ohjelman rahoituksesta.
Omat vesivoimalaitokset ovat olennainen osa Pohjois-Karjalan Sähkön toimintaa. Ne ovat strategisesti tärkeitä sähköntuotannon ja maakunnan huoltovarmuuden, mutta myös siirtoverkon vakauden kannalta. Vesivoimalla on sen erinomaisen säätökyvyn takia suuri merkitys energiataseeseen sähköntuotannon siirtyessä entistä enemmän uusiutuviin energialähteisiin, kuten tuuli- ja aurinkovoimaan.
Pohjois-Karjalan Sähkö hallinnoi kymmentä vesivoimalaitosta, joista kahdeksan on omia. Palokki on tuotannoltaan suurin kokonaan PKS:n omassa omistuksessa oleva voimala. Palokin voimalaitos tuottaa noin kolmanneksen Pohjois-Karjalan Sähkön vesivoimatuotannosta ja se on myös reservi- ja säätökapasiteetiltaan yksi tärkeimmistä voimalaitoksista Pohjois-Karjalassa.