Kautta Pohjoismaiden ja pohjoisen Keski-Euroopan talvi oli useita asteita normaalia lämpimämpi. Lämpimät talvisäät tarkoittavat matalapainetta ja matalapaine tarkoittaa runsaita sateita ja kovia tuulia. Pohjoismaissa tahkotaan sähköä erityisen paljon vesivoimalla ja entistä enemmän myös tuulella. Manner-Euroopan pohjoisosissa on myös valtavasti tuulivoimaa. Näin ollen lämmin talvi lisäsi sähkön tuotantoa samaan aikaan, kun kulutus oli selvästi normaalia pienempää – sekin lämpimästä talvesta johtuen. Kevättalvella iski vielä koronavirus Eurooppaan, minkä seurauksena elinkeinoelämän sähkönkäyttö romahti ja kysyntä pieneni taas.
Kirjoittaessani tätä toukokuun alussa ovat useat maat – Suomi mukaan lukien – lieventämässä rajoituksia, ja talous alkaa nilkuttaen käynnistyä uudelleen, jopa osakekurssit ovat kääntyneet nousuun. Viime viikkoina pohjoismaiset sateet ovat olleen normaaleja tai jopa tavanomaista vähäisempiä. Taloudellinen toiveikkuus ja kuivuneet säät ovat kääntäneet sähköpörssin hinnat heinä-syyskuulle reiluun 15 % nousuun. Uskomme kuitenkin, ettei nousu toteudu noin suurena, joten Oiva-tuotteiden hinnat nousevat heinä-syyskuulle noin 7 %. Hinnan noususta huolimatta sähköenergia on edelleenkin lähes historiallisen halpaa.
HEIKKI RANTAMÄKI,
liiketoimintajohtaja, sähkökauppa
Pohjois-Karjalan Sähkö Oy
