On totuuden aika – vai onko?
Miksi päästöttömän sähkön käyttöä ei oteta huomioon ilmastokeskustelussa?
Tänä vuonna pidettiin kahdet tärkeät vaalit. Vaalitaistelujen keskeisiä teemoja olivat ilmastonmuutos. Yksilötasolla ratkaisuksi on esitetty lentoveroa, lihansyönnin kieltämistä, yksityisautoilun kieltämistä, sähköautoja ja milloin mitäkin. Yhteistä esitetyille ratkaisuille on, että ne käyvät joko kukkarolle tai edellyttävät valtaisaa elämäntapojen muutosta. Ja mitä radikaalimpi tai kalliimpi esitetty muutos on, sitä paremmin sillä saa julkisuutta. Ahdistus on jo niin suurta, että ihmisille on tarjolla jopa ammattiapua.
Yritetäänköhän tätä ongelmaa edes ratkaista niin, että sen vaikuttavuus olisi mahdollisimman suuri? Entä jos tekisimme asian toisin? Jotain kustannustehokasta ja nopeasti vaikuttavaa?
Luotan faktoihin – insinööri kun olen. Tässä Tilastokeskuksen ja Trafin tietoja vuodelta 2017: Suomalaiset ajoivat yksityisautolla keskimäärin 14 000 kilometriä. Henkilöautojen hiilidioksidipäästöt olivat 160 grammaa kilometriltä. Keskimääräinen autoilija siis päästeli ilmakehään vajaat 2,3 tonnia hiilidioksidia. Jos auto oli viime vuoden mallia, päästöt olivat 1,6 tonnia, sen verran autot ovat vuosien varrella puhdistuneet. Lisää tilastoja: Vuonna 2017 Suomen 2,7 miljoonaa kotitaloutta käytti sähköä keskimäärin 8600 kilowattituntia. Energiaviraston mukaan ”sekasähkön” päästöt olivat 264 grammaa kilowattitunnilta. Keskimääräinen kotitalous aiheutti näin ollen hieman alle 2,3 tonnin hiilidioksidipäästöt.
Jos sähköauto ladataan sekasähköllä, ajon aikaiset päästöt ovat tänäkin vuonna 200 – 250 grammaa kilowattitunnilta eli automerkistä ja lähteestä riippuen noin 50 grammaa kilometriltä – kaikkea muuta kuin nolla. Jos auton lataukseen käytetään uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä, ajon aikaiset päästöt ovat oikeasti nolla. Uuden auton valmistuksesta aiheutuneista päästöistä ei edelleenkään päästä eroon. Uusiutuva sähkö ei muuten ole hyväuskoisten huijaamista, vaan alkuperä varmistetaan koko EU:n laajuisesti viranomaisten valvomalla sertifiointikäytännöllä. Suurimmalla osalla suomalaisista sähkönmyyjistä on tarjolla uusiutuva vaihtoehto, vaihtaminen on siis helppoa.
Jos sähköauto ladataan sekasähköllä, ajon aikaiset päästöt ovat tänäkin vuonna 200 – 250 grammaa kilowattitunnilta
Mitä jos lopettaisimme autotuskailun ja vaihtaisimme kotitalouksiemme sähkön uusiutuvaksi? Vuoden 2017 tilastojen mukaan vaikutus olisi sama kuin jos kaikki Suomen liikennekäytössä olevat 2,7 miljoonaa henkilöautoa vaihdettaisiin sähköautoon ja ladattaisiin uusiutuvalla sähköllä. Entä se hintalappu? Tätä nykyä sertifioitu uusiutuva sähkö maksaa kilowattitunnilta reilut 0,1 senttiä enemmän kuin sekasähkö. Koko kansan yhteenlaskettu hintalappu olisi vuodessa reilut 23 miljoonaa euroa. Ai niin, meinasi unohtua: totta kai tästäkin ympäristöteosta pitää maksaa arvonlisävero. Hintalappu olisi noin 30 miljoonaa, kaikesta huolimatta vain euro kuukaudessa keskimääräistä kotitaloutta kohti.
Miksi yllä esittämäni ei sitten kiinnosta? Se ei ole näyttävää! (Sen takia hybridi- ja sähköautoissa on näyttäviä sinisiä logoja ja sävytysvaloja.) Se ratkaisee ongelman liian helposti, mikä antikliimaksi! En tarkoita, että ilmastonmuutoksen torjunnan pitäisi päättyä tähän, mutta tästä kyllä kannattaisi aloittaa.
Ehkä vika on sittenkin asenteissa
Näin sanoo Suomen laki: Rakennusten energiatodistuksessa sähkölämmityksen kerroin on 1,2 eli jos talon lämmitykseen menee mittarin mukaan 10000 kilowattituntia, todistukseen merkitään 12000. Öljylämmityksen kerroin on 1 eli todistukseen tulee sama luku kuin mittarissa. Jos edellisen ymmärtäminen oli jo vaikeaa, niin tämä alkaa käydä jo mahdottomaksi: Jos työnnän omakotitalossani sähköpatterin töpselin pistorasiaan, sähkö on saastuttavampaa kuin öljy. Mutta jos laitan samaan pistorasiaan sähköauton töpselin, sähkö onkin öljyä puhtaampaa.
Arvoisa lukija: Valta on sinulla.
Liiketoimintajohtaja heikki.rantamaki@pks.fi