Ennätystalvesta sotaoloihin
Pörssitohtori tutkailee
Eurooppalaisilla ja pohjoismaisilla energiamarkkinoilla on viimeisen puolen vuoden aikana eletty varsin erikoista aikaa. Viime vuoden loppupuolella sähkön tukkumarkkinahinnat alkoivat nousta, ja joulukuussa spot-hinnoissa saavutettiin sekä systeemihinnan, Suomen aluehinnan, että aluehintaeron suhteen kaikkien aikojen ennätystasot (ks. alla oleva kuva). Keskeisinä syinä ennätyskorkeisiin hintoihin olivat sähköntuotannossa käytettyjen polttoaineiden sekä päästöoikeuden merkittävät hinnannousut, normaalia vähäisemmät sateet Pohjoismaissa yhdistettynä normaalia kylmemmän joulukuun tuomaan suureen sähkönkulutukseen. Vuoden lopulla markkinoilla oli pelko joulukuun tilanteen jatkumisesta alkuvuoden aikana. Normaalia leudommat ja sateisemmat säät lopputalven aikana kuitenkin auttoivat sähkönostajia eivätkä pelätyt kauhuskenaariot toteutuneet. Helmikuulla tunnelma markkinoilla olikin seesteinen, ja yleinen odotus oli, että tilanne ehkä normalisoituisi ja päästäisiin lähemmäs tavanomaisempia hintatasoja.
Tilanne kuitenkin muuttui täysin 24.2., kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Sodan aiheuttama yleinen epävarmuus ja erityisesti spekuloinnit mahdollisista venäläisen maakaasun toimitusvaikeuksista sekä niiden nostamasta kivihiilen kysynnästä, nostivat välittömästi näiden polttoaineiden jo muutenkin korkeita hintoja (ks. alla oleva kuva). Tämä näkyi myös sähköjohdannaisten hinnoissa. Venäjän hyökkäyksestä seuranneet länsimaiden Venäjää vastaan asettamat pakotteet eivät toistaiseksi ole kohdistuneet suuresti energiasektoriin, mutta spekulaatiot merkittävistä tulevaisuuden energiapakotteista aiheuttavat epävarmuutta energiahyödykkeiden hintoihin.
Polttoaineiden hinnannousujen lisäksi kuluneet kuukaudet ovat olleet Pohjoismaissa selvästi normaalia vähäsateisempia, ja myös tuulivoimatuotanto on ollut alhaista. Hydrologinen balanssi, joka kuvaa Pohjoismaiden vesivoimaloiden altaisiin, lumeen ja maaperään sitoutuneen veden määrää, on selvästi keskimääräistä alhaisemmalla tasolla. Norjan vesivoimaloiden allastasot ovat todella alhaiset, mikä yhdistettynä korkeisiin polttoaineiden hintoihin ja uusiin siirtoyhteyksiin Etelä-Norjasta muualle Eurooppaan, on nostanut Pohjoismaiden sähkönhintoja erityisesti systeemihinnan ja Etelä-Norjan osalta.
Kulunut kevät on ollut poikkeuksellinen myös aluehintaerojen suhteen. Kuten yllä olevasta kuvasta nähdään, helmikuusta alkaen kuukausitason aluehintaerot Suomen hinnan ja systeemihinnan välillä ovat kääntyneet selvästi negatiiviseksi. Keskeinen syy tälle on korkea systeemihintataso, joka ei ole siirtoyhteyksien aiheuttamien pullonkaulojen takia siirtynyt Suomen hintaan, vaan Suomi on jäänyt selvästi systeemihintaa halvemmaksi. Erityisesti yöaikaan Suomen hinta yhtyy edullisen Pohjois-Ruotsin hintatasoon, ja maaliskuussa saavutettiin kaikkien aikojen matalin aluehintaeron kuukausikeskiarvo, n. –58 €/MWh. Jo jonkin aikaa fundamenttimallit ovat ennustaneet alhaisia aluehintaerotasoja tälle vuodelle, ja jos sähkösalkussa aluehintaerosuojaustaso on ollut systeemihintasuojaustasoa alhaisempi, on sähköenergian hinta painunut poikkeuksellisen edulliseksi.
Kuluneen kevään aikana on tapahtunut sähkönostajan kannalta myös hyviä asioita. Meillä Suomessa pitkään odotettu ydinvoimala Olkiluoto 3 aloitti lauantaina 12.3.2022 koekäyttöjakson, ja laitoksen kaupallisen käytön tulisi alkaa syksyllä. Myös uutta tuulivoimakapasiteettia on saatu Suomeen alkuvuoden aikana Fingridin tietojen mukaan n. 600 MW. Olkiluoto 3 ja uusi tuulivoimakapasiteetti lisäävät merkittävästi uutta sähköntuotantoa Suomeen, mikä alentaa Suomen aluehintaa ja aluehintaeroa systeemihintaan nähden.
Yhtenä Venäjälle asetettujen pakotteiden seurauksena RAO Nordic ilmoitti keskeyttävänsä sähköntuonnin Venäjältä Suomeen 14.5. Syyksi ilmoitettiin vaikeudet vastaanottaa maksuja markkinoille myydystä sähköstä. Jo aiemmin huhtikuussa Fingrid ilmoitti rajoittavansa Venäjän tuontia Suomeen käyttövarmuuden turvaamiseksi poikkeuksellisessa kansainvälisessä tilanteessa. Venäjän tuonnin keskeytyminen kokonaan nostaa osaltaan Suomen aluehintaa ja aluehintaeroa, mutta loppuvuoden aikana aluehintaero tulee todennäköisesti pysymään alhaisena erityisesti Suomeen tulevan uuden tuotantokapasiteetin ollessa käytössä.
Viimeisin puolivuotinen on ollut hengästyttävän vauhdikas matka ennätystalvesta sotaoloihin. Mitä loppuvuodelta on odotettavissa? Ukrainan sodan ja siihen liittyvien pakotteiden kehittyminen sekä spekulointi yleisen maailmantalouden näkymistä tuovat merkittäviä epävarmuuksia tulevaisuuden odotuksiin, ja näkymä on tällä hetkellä poikkeuksellisen sumuinen. Parhaan ymmärryksemme mukaan epävarmassakin tilanteessa huolellinen, hyvään kokonaiskuvaan ja -harkintaan perustuva salkunhoito tarjoaa asiakkaillemme hyvän välineen navigoida läpi sumuisen ajan, tuottaen pitkällä aikavälillä kilpailukykyisen sähköenergian hankintahinnan.
Riskienhallintapäällikkö antti.rautiainen@pks.fi