Onko katto aurinkopaneeleille aina paras paikka?
Parhaaseen tuottoon päästään yleensä sijoittamalla aurinkopaneelit rakennuksen katolle. Jos tilaa löytyy, piha-asennuskin voi parhaimmillaan tuottaa jopa enemmän.
Pientaloissa aurinkosähkövoimalan paneelit asennetaan useimmiten katolle, ja hyvästä syystä.
Katolla paneelit ovat turvassa kolhuvahingoilta ja ilkivallalta. Useimpien harjakattojen kallistuskulma kelpaa paneeleille sellaisenaan, vaikka se ei aivan optimi olisikaan. Katon korkeudelle kohoaa yleensä vähän mitään, mikä varjostaisi paneeleita – kuten pihan istutukset. Lisäksi kattoasennus onnistuu, vaikka talo sijaitsisi ahtaallakin tontilla.
Kesähelteellä katonlappeellinen aurinkopaneeleita voi tuoda myös yllättävän edun asumisviihtyvyyteen. Kun aurinko paahtaa paneeleita eikä katon pintaa ja paneeleita viilentävä ilmavirta kulkee katon ja paneelien välissä, talon yläkerroksen asuintilat saattavat säilyä hieman tavanomaista viileämpinä.
Itälape aamuvirkuille
Mutta jos katonlappeet osoittavat etelän sijasta itään ja länteen, kannattaako kattoasennus yhä?
– Usein kyllä, vastaa asiantuntija Teemu Kettunen valtion kestävän kehityksen yhtiö Motivasta. ”Huonompaa” ilmansuuntaa voi hänen mukaansa kompensoida sillä, että lisää paneelien määrää ja asennuttaa niitä molemmille lappeille.
– Itä- ja länsilappeilla paneelit tuottavat sähköä aamusta iltaan tasaisemmin kuin etelään suunnatut paneelit. Tämä taas voi tarkoittaa, että sähkö pystytään paremmin käyttämään itse, mikä on yleensä kannattavampaa kuin ylijäämäsähkön myyminen.
Kettunen kehottaakin pohtimaan, painottuuko oma sähkönkulutus enemmän aamuun vai iltaan. Tämän tiedon pohjalta ammattilainen osaa laskea, kuinka monta paneelia kannattaa laittaa idän puoleiselle ja kuinka monta lännen puoleiselle katonlappeelle.
Kettunen arvioi, että ilman kompensaatiota itä-länsiasennuksen vuotuinen sähköntuotto jää parikymmentä prosenttia eteläasennuksen tuottotasosta.
Seinäteline pohjoiseen
Kattoasennuksella on vähän miinuspuolia. Kallein yllätys on, jos katto pitää uusia ennen paneelien asentamista. Suositushan on, että katolla pitäisi olla käyttöikää jäljellä ainakin aurinkopaneelien laskennallisen elinkaaren verran eli vähintään 20–25 vuotta. Katon tulee kestää paneelien paino ja kasvava tuulikuorma. Yhden paneelin paino on noin 20 kg.
Vaihtoehtoja on kaksi: Katto uusitaan nyt ja paneelit asennetaan uudelle katolle. Tai sitten paneelit asennetaan vanhalle katolle ja kun katon vaihdon aika koittaa, puretaan paneelit pois, vaihdetaan kate ja asennetaan paneelit takaisin – tai vanhat paneelit vaihdetaan saman tien uusiin, tehokkaampiin malleihin.
– Kumpikin vaihtoehto vaikuttaa hankkeen kannattavuuteen, Kettunen huomauttaa.
Entä jos paneelit ruuvaisikin seinätelineisiin? Pientaloissa näin tehdään harvoin, koska seinäasennuksella ei juuri saavuteta etuja kattoasennukseen nähden. Kettusen mukaan poikkeuksen muodostavat lähinnä pohjoinen Suomi ja kevään paksut lumipeitteet.
– Keväällä, kun aurinko paistaa matalalta, lumen heijastevaikutus voi olla yllättävän suuri. Se lisää pystyyn asennetun paneelin sähköntuottoa selvästi ja jo varhain.
Paneelikenttä maaseudulle
Kolmas vaihtoehto, maa-asennus eli aurinkopaneelien sijoittaminen telineisiin pihalle, on pientaloissa yhtä lailla harvinainen.
Vaihtoehdon parhaita puolia ovat paneelien helppo huollettavuus – katolle ei tarvitse kiivetä – ja se, että paneelien asennuskulman saa optimaaliseksi. Tällöin melko pystyyn asennettujen paneelien sähköntuotto alkaa lumisinakin keväinä varhain. Hyvää on vielä se, että väljässä maa-asennuksessa voidaan kannattavasti käyttää tehokkaita kaksipuolisia paneeleita.
Miinuspuolia on silti kattoasennusta enemmän. Varjostuksia esimerkiksi puista syntyy helpommin, ja paneeleita vaurioittavien vahinkojen ja ilkivallan riski on suurempi. Lisäksi paneelit vaativat vahvat telineet, jotka perustetaan tukevasti maahan, mikä taas maksaa kattoasennusta enemmän. Maa-asennustelineet nostavat investoinnin kustannuksia jopa 20–25 prosenttia.
Suomen Aurinkoenergiayhdistys ry:n varapuheenjohtaja Atte Kallio laskee, että optimiolosuhteissa maa-asennus voi tuottaa muutaman prosentin enemmän sähköä kuin identtinen kattoasennus, mutta telineiden takia se on myös muutaman prosentin kalliimpi investointina.
Kallio huomauttaa lisäksi, ettei pientaloalueilla ole tavallisesti tilaa paneelikentille.
– Tai jos tilaa on, sijoituspaikat ovat huonoja. Maa-asennus tulee kyseeseen lähinnä maaseudulla, mutta sielläkin paneelit sulautuvat maisemaan paremmin katolle asennettuina.
Kehitystahti rauhoittunut
Entä mitä uutta aurinkopaneelien tekniikassa?
Kallion mukaan paneelien tehot ja hyötysuhteet ovat kasvaneet hiukan, samoin hinta. Useita mielenkiintoisia tutkimuslinjoja on avattu ja tuoreita materiaaleja testataan, mutta suuria tekniikan kehitysloikkia ei ole näkyvissä.
– Monet piin korvaajaksi ehdotetut materiaalit ovat toistaiseksi törmänneet kahteen pulmaan: vaatimattomaan elinkaareen ja kustannustehokkuuteen.
Elinkaari viittaa siihen, että vaikka materiaali tuottaisi hyvin sähköä, se kestäisi toimintakuntoisena paneelissa vain joitakin vuosia, jolloin sitä ei kannata kaupallistaa. Siitä ei sellaisenaan saataisi myyvää, toisin sanoen kustannustehokasta, tuotetta.
– Piipohjainen paneeli on yhä valtavirtaa ja ylivoimainen, kun verrataan hintaa ja sähköntuottoa, Kallio summaa.