Puolueetonta tietoa puun polttamisesta
Tulisijan valinta- ja käyttöopas on mittava tietopankki puulämmityksestä kiinnostuneelle. Pääpaino on turvallisuudessa, mutta ohjeita löytyy tulisijan hankinnasta käyttöön ja saavutettavissa oleviin säästöihin.
Jos mielessäsi on uusi tulisija tai kaipaat syventävää tietoa nykyisen käyttöön, oppaan kahlaaminen läpi on paikallaan. Uutta tietoa löytyy myös ikänsä puilla lämmittäneelle, eikä turvallisuus- tai käyttöohjeiden selaaminen ole koskaan pahasta.
Mitä hitaammin tulisija luovuttaa, sitä paremmin se sopii lämmityskäyttöön. Erittäin hitaat tulisijat tarkoittavat varaavia tulisijoja. Nopeat tulisijat (kamiinat) tuottavat tilaan nopeasti lämpöä – mutta myös ylilämpöä, joka vähentää hyötyä. Kiertoilmaperiaatteen mukaisesti toimivat tulisijat sijoittuvat nopean ja hitaan tulisijan väliin varaavuudestaan riippuen.
Entä säästöt?
Puulämmityksellä saavutetut säästöt riippuvat polttopuun hinnasta, tulisijan, talon ja päälämmitysjärjestelmän ominaisuuksista, korvattavan energian hinnasta ja sääolosuhteista, joissa tulisijaa käytetään. Siis monesta tekijästä.
Sähkölämmittäjällä suurimman taloudellisen hyödyn tuottaa suoran tai vesikiertoisen sähkölämmityksen korvaaminen tulisijan lämmöllä. Oppaan mukaan taloudellista hyötyä laskettaessa tulee käyttää ilman perusmaksua ilmoitettua keskihintaa. Pörssisähköä käyttävällä sähkön hinta ja taloudellinen hyöty vaihtelevat tilannekohtaisesti. Puulämmitys tuo hyötyä kovimpien pakkasten aikaan, jolloin hintakin on kovimmillaan. Hyötyä tulee myös siirtomaksuissa ja ns. tehomaksuissa, joissa hinta määräytyy esimerkiksi kuukausittain suurimpien tuntikulutusten pohjalta.
Kuinka paljon säästöä tulisijaa käyttämällä saa vuodessa?
Oppaassa oletetaan, että suorasähkölämmitteisen asunnon (ei ilmalämpöpumppua) tilojen lämmitystarve lämmityskaudella olisi 15 000 kWh, josta tulisijan optimaalisella käytöllä voitaisiin kattaa vuositasolla 50 prosenttia. Tällöin tulisijaa lämmittämällä voitaisiin korvata enintään 7 500 kWh.
Mikäli tulisijan kokonaishyötysuhteeksi oletetaan 72 prosenttia (uusi, varaava tulisija), se tarkoittaa kuivan sekaklapin polttamista 12 irtokuutiometrin verran. Taloudellinen säästö olisi sekaklapin hinnalla 55 euroa/irtokuutiometri eli sähkölämmitystä korvaten noin 220 euroa/vuosi. Maksuttomalla puulla saavutetaan vuositasolla 940 euron säästö molemmilla vaihtoehdoilla.
Entä nykyään? Oppaan laskelmissa on käytetty sähköenergian hintana 12,5 senttiä/kWh ja polttopuun hintana 55 euroa/irtokuutiometri. Jos näinä poikkeusaikoina polttopuun hinta on lähempänä 90–100 euroa irtokuutiometriltä ja sähköenergian hinta esimerkiksi 40–50 senttiä/kWh, luvut muuttuvat erilaisiksi. Niitä voi pyöritellä oppaan taulukkoja selaamalla.
MottiNetin mukaan yhdestä irtokuutiometristä koivuklapia poltettuna 75 prosentin hyötysuhteella varaavassa tulisijassa saa lämpöä 770 kWh:n edestä. Vastaavan sähkömäärän hinta voi olla jopa 350–400 euroa nykyisillä sähkön hinnoilla. Tuotto on kohtuullinen, vaikka siitä vähentää klapien hinnan, noin 100 euroa.
Lataa maksuton opas
Tulisijan valinta- ja käyttöopas on sähköisessä muodossa. Sen on kustantanut RIL ry, joka julkaisee puolueetonta rakennusalan asiantuntijatietoa. Mukana opasta tuottamassa ovat olleet myös Palosuojelurahasto, ympäristöministeriö, Tukes, Nuohousalan Keskusliitto ry sekä joukko asiantuntijoita ja alan yrityksiä.