26.1.2022

Kolamies testaa – akkukäyttöinen lumilinko yllätti tehokkuudellaan

Miten akkulinko selviää omakotitalon lumitöistä? Riittääkö teho, riittääkö aika? Lue lisää kolamiehen kokemuksista.

Niin, yli miljoona suomalaista omakotitalon omistajaa ei voi olla väärässä: lumen kolaaminen on hauskaa, koska sitä tehdään niin paljon. Tai sitten vain muuta, kätevämpää vaihtoehtoa ei ole. Näinä ilmaston muuttumisen aikoina näyttää myös olevan hyvin tyypillistä, että talvella lämpötila sahailee nollakelin molemmin puolin, lunta sataa rytkäyttää kerrallaan 20 senttiä ja lumen olomuoto vaihtelee pikkupakkaslumesta märkään räntään ja välillä veteenkin. Lumisateen jälkeen onkin sitten kiire lumitöihin, jottei lumi ehdi sulaa mössöksi ja iskostua lopullisesti kiinni maahan. Ratkaisu tähän pahenevaan talonmiehen ongelmaan voisi hyvin olla akkukäyttöinen lumilinko – varsinkin, kun se on varustettu 48-volttisen sijaan isommalla, 80 voltin akulla.

Lumi lentää

Stigan kokoaminen sujui varsin kätevästi ilman ohjekirjan ulkoa opetteluakin. Työntöaisa ja pari muuta osaa paikoilleen, ja laite oli valmis käyttöön. Aivan ensimmäiseksi huomio kiinnittyi lingon muovisuuteen ja keveyteen. Kompakti koko ja 17 kilon paino ovat merkittävä etu laitetta liikuteltaessa tai siirrettäessä varastoon, mutta kuinka muoviosat käytännössä kestävät ajan saatossa? Mutta kaipahan se on niin kuin sanotaan: se, minkä insinööri on muoviseksi suunnitellut, sen se muovisena käytössä kestääkin. Stiga ei silti tunnu lelulta vaan on hyvinkin tanakan oloinen työväline.

Linko käynnistyy painamalla lukituspainiketta ja sen jälkeen käynnistyskahvaa. Lumenpoistotorvea säädetään kahvan keskellä olevasta vivusta. Tämän ”syöksytorven” käytön opettelu onkin linkouksen tärkeimpiä asioita. Linkoustaktiikkaa pitää aluksi oikein fundeerata, jotta samaa lunta ei tarvitsisi heitellä moneen kertaan. Vasta satanut paksukin lumi lentää lingon torvesta yllättävän kevyesti jopa 5–6 metrin päähän. Lumisuihkun lähtökulmaa voi myös säätää kahvasta tilanteeseen sopivaksi. Polttomoottorikäyttöiseen linkoon verrattuna maltillinen teho saattaa pienehköllä kaupunkitontilla olla jopa etu, sillä lumen saa helpommin leviämään nätisti penkalle oman tontin puolelle. Märkä ja muussaantunut lumi putoaa parin metrin päähän lingosta mutta kuitenkin käytännössä riittävän kauas. Märkä lumi pyrkii joskus tukkimaan heittotorvea, mutta lumiaukon putsaus on sekin nopea homma.

Stigan jyhkeään akkuun on pakattu puhdasta sähkö­energiaa tunnin-parin työskentelyä varten lumen painosta riippuen. Akku latautuu tyhjästä täyteen tunnissa.
Stigan jyhkeään akkuun on pakattu puhdasta sähkö­energiaa tunnin-parin työskentelyä varten lumen painosta riippuen. Akku latautuu tyhjästä täyteen tunnissa.

Iso akku riittää tavalliselle pihamaalle

Sähkölinko häviää polttomoottorikäyttöiselle eniten moottorin tehossa ja väännössä. Siinä kun bensakone murskaa useimmat lumipaakut mennen tullen ja heittää ne hornan tuuttiin, sähkölinko nyykähtää helposti sammuksiin kovettuneen lumikokkareen kohdattuaan. Käytännössä tästäkään ei ole kuitenkaan merkittävää haittaa, kun välttää kokkareikkoon menemistä. Myös vastatuuleen linkoamista oppii nopeasti välttämään, sillä tuuli painaa lumisuihkun tehokkaasti päin linkoajaa. Sekään ei tietenkään haittaa, jos lumipesusta tykkää.

Kun testikone laskeutui kotipihalle joulukuun lopulla, alkutalven lumet olivat jo ehtineet sulaa melkein tyystin. Kuin tilauksesta kosteaa lunta satoi jo samana iltana mukavat 15 senttiä, joten linko ja akun kapasiteetti pääsivät heti oikein kunnon testiin. Puhdistettavaa pinta-alaa pihalla on noin 230 neliötä, jolloin kalkulaattori kertoi neitsytajolla lumen määräksi 34,5 kuutiota. Kokemuksesta tiedän, että tuon lumimäärän siirtämiseen Fiskarsin kolalla kuluu aikaa parisen tuntia varsinkin, kun osan siitä joutuu tilan puutteen vuoksi työntelemään pihalta ulos läheiseen avo-ojaan. Lumi oli raskasta ja pohjalta jonkin verran tiivistynyttäkin, joten akusta loppui puhti 50 minuutin ja 150 neliömetrin jälkeen. Tunnin lataamisen jälkeen akku olikin taas täynnä, ja loput pihasta hoitui parissa kymmenessä minuutissa.

Muutaman päivän päästä lunta satoi lisää reilun kymmenen sentin kerros. Siitä Stiga selvisi noin 45 minuutissa, helposti yhdellä akullisella, ja akkuun jäi vielä sähköä jäljellekin. Kolmen sentin vastasataneen lumen linkous puolestaan kesti vain 20 minuuttia, ja akku näytti sen jälkeen vielä täyttä varausta.

Akkulinko on varsin kompaktin kokoinen, mikä helpottaa sen siirtelyä. Kätevä höyläterä avittaa tiivistyneen lumen poistossa.
Akkulinko on varsin kompaktin kokoinen, mikä helpottaa sen siirtelyä. Kätevä höyläterä avittaa tiivistyneen lumen poistossa.

Yksi talven riesa vähemmän

Olen tähän saakka pitänyt akkukäyttöisiä lumilinkoja hiukan leluina niinkin roisiin käyttöön kuin lumen siirtelyyn pihamaalla, mutta mieli alkoi muuttua jo parin lumisateen jälkeen. Tämän päivän akkulinko on oikea työkalu pihalle. Lisää kannattavuutta tuo se, että akkua voi käyttää merkin muissa tuotteissa, kuten akkukäyttöisessä moottorisahassa ja ruohonleikkurissa.

Akkulingolla lumitöiden tekeminen on parhaimmillaan puolta nopeampaa ja neljä kertaa hauskempaa kuin perinteisellä kolalla. Sillä pärjää oikein hyvin keskikokoisella, 150–300 neliömetrin kokoisella pihalla. Muutaman kerran talvessa saattaa eteen tulla lumisade, jonka siivoaminen vaatii yhden välilatauksen, mutta muissa tapauksissa ison akun kapasiteetti riittää homman hoitamiseen kerralla. Pikku hiki tulee työnnettävällä lingollakin touhutessa, mutta koko vaatekerta ei kuitenkaan kastu kuten kokonaan lihasvoimalla töitä tehtäessä.