Laitteilla helpotusta huonoon sisäilmaan
Ilmanpuhdistimista ja -kostuttimista voi olla apua jokakeväiseen vaivaan. Viidesosa suomalaisista kärsii siitepölyallergiasta. Talvisin kiusaa kuiva huoneilma.
Liian kuiva sisäilma tuntuu epämiellyttävältä. Se heikentää liman poistumista hengitysteistä ja limakalvojen kykyä vastustaa tulehduksia.
– Vaikka ilmanpuhdistaja ei varsinainen hoitolaite olekaan, sen avulla voi parantaa sisäilmaa katu- ja siitepölyaikana, asiantuntija Katariina Ijäs sanoo.
Kuivassa sisäilmassa muodostuu helposti staattista sähköä. Huomaat sen siitä, että kissan karva kipinöi. Kokopuiset sisustusmateriaalit, kuten parketit tai paneelit, eivät nekään viihdy liian kuivassa sisäilmassa. Asunnon ilman suhteellisen kosteuden tulisi olla talvella 20–40 prosenttia ja kesällä 40–60 prosenttia.
Noin viidesosa suomalaisista kärsii siitepölyallergiasta.
Erityisen helposti sisäilma kuivuu talvella lämmityskauden aikana asunnoissa, joissa on tehokas koneellinen ilmanvaihto. – Myös korkea sisälämpötila lisää huoneilman kuivuutta. Lämpötilaa laskemalla ilman suhteellinen kosteus lisääntyy, joten tästäkin syystä on hyvä pitää lämpötila sisällä maltillisena talviaikaan, Allergia-, iho- ja astmaliitto ry:n asiantuntija Katariina Ijäs neuvoo.
Liian kosteaakaan sisäilma ei saa olla, sillä kosteus voi alkaa tiivistyä ikkunoihin ja muihin kylmiin pintoihin – pahimmassa tapauksessa jopa rakenteiden sisään – ja aiheuttaa kosteusvaurioita. Katariina Ijäs sanoo, että sopiva huoneilman suhteellinen kosteus talviaikaan on noin 30 prosenttia. Se ei aiheuta rakenteille riskejä.
– Vaikka ilmanpuhdistaja ei varsinainen hoitolaite olekaan, sen avulla voi parantaa sisäilmaa katu- ja siitepölyaikana, asiantuntija Katariina Ijäs sanoo. Kuva: Satu Karmavalo.
Apua laitteista
Markkinoilla on erilaisia ja erihintaisia ilman kostuttamiseen tarkoitettuja laitteita. Tutkimustietoa niiden vaikutuksesta hengityssairaiden oireisiin ei kuitenkaan ole. Monille ilmankostuttimista on silti paljon apua.
– Ilmankostuttimet voivat auttaa, jos kuiva sisäilma aiheuttaa oireita. Huoneilman kosteutta kannattaa kuitenkin seurata säännöllisesti kosteusmittarilla, jotta se ei nouse liian korkeaksi. Kostutus tulee lämmityskaudella lopettaa, kun huoneilman suhteellinen kosteus (RH) nousee yli 40 prosentin. Kosteutusta kannattaa käyttää siis vain tarpeeseen eikä koskaan liian pitkään yhtäjaksoisesti, Katariina Ijäs kertoo.
Seuraa ilmankosteutta kosteusmittarilla!
Erilaiset tekniikat tutuiksi
Sisäilmaongelmien lievittämiseen erikoistuneen verkkokauppa Allergiakaupan toimitusjohtaja Jari Seppälä kertoo, että markkinoilla on kolmella eri tekniikalla toimivia ilmankostuttimia: kuumahöyrystäviä, ultraäänitekniikkaan perustuvia pisaroivia ja haihduttavia laitteita.
Seppälän mukaan kuumahöyrystys on turvallisin ja hygieenisin tapa kostuttaa ilmaa. – Mahdolliset vedessä olevat bakteerit kuolevat kuumennuksessa, eikä kalkki leviä sisäilmaan. Ultraääni-ilmankostuttimet hajottavat veden ultraäänen avulla pieniksi pisaroiksi ja puhaltavat sen huoneilmaan. Haihduttavat ilmapesurit ovat Seppälän mukaan tavallaan ilmankostuttimen ja puhdistimen yhdistelmiä. Niiden puhdistusteho ei kuitenkaan vastaa oikeaa, tehokasta, HEPA-suodattimella varustettua ilmanpuhdistuslaitetta.
– Ilmapesurit pystyvät poistamaan sisäilmasta yli 10 mikronin pölyä mutta eivät esimerkiksi liikenteen pienhiukkasia.
Ilmankostutin ei ole ilmanpuhdistin
Ilmanpuhdistimet poistavat sisäilmasta epäpuhtauksia, kuten ilmassa leijailevaa pölyä. Niiden avulla kodin ilmanlaatua voi parantaa esimerkiksi katu- ja siitepölyaikana. Ne eivät kuitenkaan kostuta ilmaa.
Myöskään ilmanpuhdistin ei puhdista ilmaa, jos sen suodattimet ovat tukossa tai likaiset. Ne on vaihdettava – tai pestävä – valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti.
Oikea laite tilaan
Seppälä neuvoo tutustumaan valikoimiin ja hankkimaan mahdollisimman paljon tietoa ennen laitehankintaa.
Katso suosituksia
Allergia-, iho- ja astmaliiton tunnuksen saanut laite on aina varma valinta.
Allergiatunnus on muutamalla ilmanpuhdistimella
Laitetyyppi valitaan käyttötarkoituksen perusteella ja mitoitetaan tilan perusteella. Seppälä muistuttaa, että ilmanpuhdistin toimii vain huonekohtaisesti. – Muista myös, ettei äänetöntä puhdistinta ole olemassa.
Ilmankosteus pyrkii tasaantumaan tilassa. Kosteus pysyy yhdessä huoneessa vain, jos ovi pidetään tiukasti kiinni. Sisäilman kostuttaminen kuluttaa aina energiaa. Höyrystävä kostutin ottaa tarvitsemansa energian suoraan sähköverkosta, haihduttava tai ultraäänikostutin taas ilmasta laskemalla samalla hieman tilan lämpötilaa. Tarvitaan siis jollakin tavalla tuotettua lämmitysenergiaa nostamaan se ennalleen. Suurissa asunnoissa ilman kostuttaminen voi olla energiankulutuksen kannalta kallis operaatio. – Yhden vesilitran höyrystäminen kuluttaa energiaa noin 0,7 kWh kostutintyypistä riippumatta, Seppälä kertoo.
Muista huolto
Ilmankostuttimet tarvitsevat tyypistä riippumatta huoltoa pysyäkseen kunnossa ja toimiakseen turvallisesti.
Esimerkiksi ilmapesuri Venta LW73:n viikoittaisessa peruspuhdistuksessa huuhdellaan rumpu, pestään laitteen alaosan säiliö ja uusitaan vesi. Vettä pehmentävä ja bakteerikasvua ehkäisevä hygieniakiekko vaihdetaan neljän kuukauden välein. Kiekon yhteydessä käytetään puhdistusainetta poistamaan kalkkia.
Seppälä painottaa, että laitteen saa aika piankin rikki, jos sitä ei huolla ja puhdista oikein.
Kun kostutin muuttaa kotiin:
Suojaa parketti tai laminaatti vedeltä.
Sijoita laite niin, ettei se voi kaatua.
Huomaat vahingon helpommin pöydältä kuin nurkasta nojatuolin takaa.
Opeta lapsille, ettei kostuttimeen saa koskea.
VINKKI 1: Kuivata pyykkiä kuivissa huoneissa.
VINKKI 2: Jätä ovi auki suihkun tai saunan jälkeen, jotta kostea ilma pääsee leviämään asuntoon.