Pönttöuuni teki paluun kodin lämmönlähteeksi – mutta hankkisinko uuden vai kunnostaisinko vanhan?

Pönttöuuni on perinteinen varaava tulisija, jossa kivet on muurattu peltikuoren sisään. Nimikin sen kertoo: pönttöuuni on muodoltaan pyöreä. Ne yleistyivät 1900-luvulla, sillä ne olivat kaakeliuuneja edullisempia ja nopeampia pystyttää. Erinomaisina ja nopeina lämmittäjinä ne pysyivät suosiossa aina 1960-luvulle saakka. Sisustusmaku kuitenkin muuttui, ja pönttöuunit alkoivat näyttää vanhanaikaisilta. Edullisen sähkön aikana monia säilyneitä pönttöuuneja varustettiin sähkökaapeleilla lämpeneviksi.

Tällä vuosikymmenellä pönttöuunit ovat kokeneet uuden arvonnousun. Ehkä pitkäänkin nurkassa käyttämättöminä seisseitä pönttöuuneja kunnostetaan ja moderneja pönttöuuneja pystytetään niin vanhoihin kuin uusiinkin asuntoihin.

Pönttöuuneilla melkoinen menekki

– Pönttöuuneja pystytetään asiakkaiden koteihin 500–1 000 kappaletta vuosittain, kertoo pönttöuunitehtailija Jari Autio Pohjanmaan Tiilirakenne Oy:stä. Hän perusti yrityksensä kolmisenkymmentä vuotta sitten, mutta jo hänen isoisänsä pystytti pönttöuuneja.

– Vanhimmat hänen muuraamansa tiedossa olevat, vielä käytössä olevat pönttöuunit ovat vuodelta 1937, hän kehaisee.

Lämmitysteholtaan vanhat pönttöuunit tosin jäävät Jarin mukaan auttamatta toisiksi uusille kaimoilleen.

– Ennen vanhaan ne muurattiin punaisista savitiilistä, kun nykyisin käytetään tulenkestäviä tiiliä ja valuosia, hän selittää.

Moderneja pönttöuuneja saa minkä värisinä tahansa. Vakiovärejä on yhdeksän, mutta asiakas saa pönttöuuninsa halutessaan millä tahansa RAL Classic -värikartan värillä maalattuna.

– Valkoiset ovat suosittuja, mutta myös punaisia ja mustia ostetaan paljon, Jari kertoo.

Modernien lasiluukkujen lisäksi tyylitietoinen sisustaja voi valita pönttöuuniinsa perinteisiä valurautaisia takkaluukkuja. Pönttöuunin koko ja korkeus valitaan tilan sekä huonekorkeuden mukaan. Koska pönttöuunit ovat niin tehokkaita, moderneihin, energiatehokkaisiin omakotitaloihin sopivat parhaiten pienemmät ja sirommat pönttöuunit. Pystytettynä pönttöuuni tulee maksamaan 2 000–4 000 euroa.

Tulisijan CE-merkintä varmistaa, että hyötysuhde on hyvä ja savukaasujen häkä- ja hiilidioksidipäästöt alittavat sallitut raja-arvot.

Punainen unelmalämmittäjä

Samu Majander tiesi tismalleen, minkälaisen tulisijan hän haluaisi. Pönttöuuni sen pitäisi olla ja kaiken lisäksi kauniin punainen.

Miehellä on käsissään todellinen aarre: Mäntsälän Hermanonkimaalla sijaitseva tila, jonka vihreässä pihapiirissä hirsinen päärakennus vuodelta 1845 on säilyttänyt alkuperäisen tunnelmansa hienovaraisissa remonteissa.

Vanhaa taloa tuleekin tietysti lämmittää puulla. Lempeä lämpö, puun rätinä ja liekkien loimotus kuuluvat tunnelmaan. Tosiasiat kannattaa kuitenkin myöntää heti alkuun: vanha talo on lisäeristettynäkin vetoisa, ja asuinpinta-alaltaan 160 m2:n hirsitalon lämmittäminen edellyttää useiden energiamuotojen hyödyntämistä, jotta lasku pysyy kohtuullisena. Samu Majanderilla on ollut käytössään kaksi tulisijaa ja toisella puolella taloa ilmalämpöpumppu sekä tukena sähköpatterit.

Kun työhuoneen 1960–1970-luvulta peräisin oleva vanha tulisija oli purettava, Samu Majander halusi sen tilalle ehdottomasti pönttöuunin.

– Suvussamme on vanhoja taloja ja niissä pönttöuuneja. Ne kuuluvat yhteen, hän perustelee.

Onpa Samun omassakin talossa itse asiassa vanha pönttöuuni. Se on nykyisessä kylpyhuoneessa, joka on aikaisemmin ollut keittiö. Sinänsä hyväkuntoinen ja kaunis vanha pönttöuuni saattaa hyvinkin siirtyä vielä seinän taakse kammariin, kun siellä nyt vielä olevan tiilitakan aika koittaa jäädä eläkkeelle. Pönttöuunit kun voi hyvin purkaa ja muurata uudelleen.

Tehokas lämmittäjä

Muurari tuli muuraamaan pönttöuunin marraskuussa 2016. Samu Majander oli jo kantanut uuden pönttöuunin tarvikkeet sisään. Hän myös toimi muurarin apuna ja ”vellinkeittäjänä” pystyttämisen ajan. Uuden pönttöuunin muuraaminen kesti kaksi työpäivää. Koska savuhormi oli kunnossa ja toimiva, sille ei tarvinnut tehdä mitään.

Talvella hän lämmittää pönttöuuniaan päivittäin. – Kahdella pesällisellä uuni pysyy lämpimänä syksyisin ja keväisin pari vuorokauttakin, kovilla pakkasilla vuorokauden.

Vanha pönttöuuni käyttöön

Jos talosta löytyy oikea aarre, vanha, käyttämätön pönttöuuni, se voi hyvinkin olla vielä otettavissa lämmityskäyttöön. Jari Autio muistuttaa, etteivät ne tietenkään vastaa lämmitysteholtaan moderneja pönttöuuneja mutta lämmittävät yhtä kaikki. Ennen tulen sytyttämistä on kuitenkin varmistettava, että hormi ja itse pönttöuuni ovat turvallisia käyttää. Kotiin siis kutsutaan nuohooja. Jos hän antaa luvan hormi/pönttöuuniyhdistelmän käyttöönottamiselle, lämmittäminen on turvallista.

Vaurioituneenkin pönttöuunin voi ehkä kunnostaa. Ammattitaitoisen korjaajan voi kutsua paikalle arvioimaan, mitä pönttöuunille kannattaa tehdä. Vanha pönttöuuni on aina tarkistettava paikan päällä. Näkemättä korjausarvioita ei voi antaa. – Voi olla, että vika voi olla lähinnä kosmeettinen eikä korjaaminen ole kovinkaan kallista. Jos vanha pönttöuuni on purettava alkutekijöihinsä ja muurattava uudestaan, se voi maksaa niin paljon, että uuden muuraaminen voisi olla järkevämpää, Jari Autio huomauttaa.

Silti asiakas voi hyvinkin päätyä siihen, että nostalgisista syistä vanha pönttöuuni kannattaa kaikesta huolimatta pelastaa.

Erinomainen lisä- ja varalämmitysjärjestelmä

Myrskyjen ja sähkökatkosten varalta kodissa olisi hyvä olla myös sähköstä riippumaton lämmitysjärjestelmä, kuten varaava tulisija. Tulisija auttaa myös pienentämään energialaskua. VTT:n tutkimuksessa modernin pönttöuunin hyötysuhteeksi on mitattu jopa 86 %. Jos koivupilkettä käyttää reilun pinokuutiometrin vuodessa sähkön rinnalla, säästää lämmityskuluissa keskimäärin 15 % eli 1 700 kWh/lämmityskausi.

Polta puhtaasti

• Polta vain puhdasta ja kuivaa puuta.

• Älä sytytä roskilla.

• Lisää puuta vasta, kun edellinen pesällinen on hiilloksella.

• Tarkkaile savupiipusta nousevaa savua. Pian sytytyksen jälkeen vaaleaksi ja heikosti näkyväksi muuttuva savu on merkki hyvästä palamisesta.

• Sytytä puut päältä, ellei tulisijavalmistaja muuta neuvo.

Lähde: Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY ry.

Polttopuita ja lisää tietoa lämmittämisestä www.mottinetti.fi/