16.3.2018

Miten sähköauto taipuu lapsiperheen arkeen? – perheenäiti koeajaa Renault Zoen

Miten rattaat mahtuvat? Miten ajaminen onnistuu lapsen kanssa? Miten lataus onnistuu? Tanja Paakkulainen testaa Leevi-poikansa kanssa sähköauton.

Pääsimme kokeilemaan Renaultin vuosi sitten Suomen markkinoille tuomaa uutuutta, joka käyttää liikkumiseen pelkästään sähköä. – Zoe oli pirteä, helppo ajaa ja pienissä nopeuksissa ihan äänetön. Liikennevaloissa se ei ainakaan jäänyt muiden jalkoihin, ja auton lataaminen sujui yllättävänkin helposti, summasi Tanja Paakkulainen.

Vihreällä sähköllä ladatun sähköauton hiilidioksidipäästö on nolla.

Ympäristötietoisen valinta

– Kiinnostuin ympäristöasioista jo ennen Leevin syntymää. Olisi hienoa, jos perheen liikkuminen autolla pystyttäisiin tekemään kokonaan ilman päästöjä, kertoi Tanja.

Suomessa liikenne tuottaa n. 20 % ilmastonmuutoksen kannalta haitallisista päästöistä. Sähköauto ei aiheuta ollenkaan päästöjä, kun latauksessa käytetään vihreää sähköä. Koeajopäivän aikana pohdittiin myös sähköautoilun kustannuksia.

– Sähkö maksaa pari euroa sadalla kilometrillä, ja omassa autossa menee helposti kymppi polttoaineeseen. Siinä tulee selvästi säästöä, samoin huolloissa. Ostohinta on kuitenkin sen verran isompi, että rahallista säästöä ei taida jäädä, vaikka ottaa huomioon sähköauton hankintatuen ja edullisemman verotuksen, pohti Tanja.

Zoe on mielenkiintoinen kaveri

Kokeilussa oleva Zoe tuoksui vielä uudelta autolta. Päivä alkoi Leevin istuimen asennuksella takapenkille. Neliovisessa autossa ei ollut ongelmia kiinnityksien kanssa, ja lapsen nostaminen paikalleen oli helppoa. Takaovien kahvat tosin sulautuvat auton muotoiluun niin hyvin, että niitä on vaikea löytää. Moderni tekniikka kiinnosti Tanjaa.

– Älyavain on kiva. Kun avainta ei autoon tullessa tarvitse kaivella laukusta, jäävät kädet vapaiksi.

Lapsen rattaat sopivat hyvin takakonttiin, jonka kynnys on matalalla, ja parkkeeraamista helpottava peruutuskamerakin sai kiitosta. Auton tietokone laskee akkujen varaustilanteen ja olosuhteiden mukaan käytettävissä olevat ajokilometrit ja näyttää ne selkeällä näytöllä kojetaulussa. Ajossa Tanja testasi autossa olevaa Eco-painiketta. Sitä painamalla kuljettaja voi ottaa käyttöön sähköä säästävän ajotilan.

– Kaupunkiajossa Eco-asento tuntui riittävän hyvin normaalin liikenteen vauhdissa pysymiseen. Moottoritien rampilla teki mieli lopettaa säästöajo, kun auto piti saada kiihdytettyä nopeasti satasen vauhtiin.

Yhteydenpitoa kännykällä

Zoen kanssa kommunikoidaan myös kännykällä. Tanja latasi kokeilumielessä puhelimeensa sovelluksen, jolla voi ohjata auton toimintoja etänä. – Tällä voin laittaa Zoelle jo ennakkoon tietoa, kun olemme lähdössä liikkeelle. Auto lämmittää itsensä valmiiksi, ja sisälle on mukava tulla. Tästä näkee myös akun varaustilanteen ja lataushistorian, hehkutti Tanja.

Auton mukana tuleva matkalaturi on tarkoitettu tilapäiskäyttöön. Se voidaan liittää normaaliin 10A-pistorasiaan.
Auton mukana tuleva matkalaturi on tarkoitettu tilapäiskäyttöön. Se voidaan liittää normaaliin 10A-pistorasiaan.

Lataus ratkaisee

Nopeimmillaan akkujen latausaika on vain 2 h 40 min, mutta käytettäessä kotioloihin tyypillisempää 11 kW:n lataustehoa latausaika on 4 h 30 min. Akun voi ladata myös mukana tulevalla, tilapäiskäyttöön tarkoitetulla matkalaturilla, joka kytketään tavalliseen pistorasiaan. Latausaika on silloin 25 tuntia. Kiinteän latauslaitteen hankkiminen kotiin on sähköauton omistajalle suositeltava investointi. Autojen valmistajat myöntävät latauslaitteille sertifikaatteja, joilla varmistetaan käytettävän laitteen soveltuvuus kyseiselle autolle. Asennus on aina sähkömiehen työtä, ja se on tehtävä kodin sähköjärjestelmän ominaisuudet huomioon ottaen.

Riittääkö sähkö

Toimintamatka saattaa olla ajatustasolla isompi kynnys kuin käytännössä. Aika harvalla autolla ajetaan päivässä satoja kilometrejä varsinkaan niin, ettei autoa olisi mahdollista välillä ladata. Suurin huoli kokeilijalle jäi kuitenkin sähkön riittävyydestä.

– Käytännössä matka rajoittuu 300 km:n paikkeille ja viileissä olosuhteissa reiluun 200 kilometriin. Olisikohan ajoreittien suunnittelu ja latauspisteiden löytäminen hankalaa vai oppisikohan sen nopeasti? pohdiskeli Tanja.