Luonto tarjoaa ilmaisia ja kaikenikäisille sopivia elämyksiä ja jokamiehenoikeus antaa hyvät mahdollisuudet päästä niistä nauttimaan. Onkiminen on yksi helpoimmin saavutettavista luontokokemuksista eikä siihen tarvittava välineistökään maksa montaa euroa. Parhaimmillaan virkistyneen mielen lisäksi järveltä on kotiin tuomisina päivän ruoka-ainekset.
Kalastuslupaa ei tarvita
Onkimiseen mato-ongella tai pilkillä ei tarvitse edes kalastuslupia. Jos mieli tekee narrata kaloja virvelin kanssa, pitää ostaa valtion kalastuslupa, jolla saakin sitten virvelöidä järvessä kuin järvessä.
– Kun on maksanut valtion kalastusluvan, voi kesälomareissulla pysähtyä heittelemään virvelillä tuntemattomallekin järvelle, joka sattuu reitin varrelle. Minulla on kalastusvehkeet, pilkki ja virveli, olleet viimeiset kymmenen vuotta aina auton takakontissa mukana, ikänsä kalastanut pieksämäkeläinen Marko Sipinen kertoo.
Sipiselle virveliä mielekkäämpi kalastusväline on kuitenkin pilkkionki, joka hänellä on käytössä ympäri vuoden.
– Pilkki on ihan ehdoton pohjaonkena. Ongin miltei samoilla pilkeillä kesät talvet, kesällä vain syöttinä ovat kärpäsen toukan sijaan kastikkaat.
Petokala karkottaa pienet
Pilkkionkeen kannattaa laittaa siima, joka kestää 2,5–3-kiloisen kalan painon. Onkikalana yleisin on ahven, joka nappaa niin tasapaino- kuin pystypilkkiinkin ja myös morriin. Jos tavoitteena on hauki, on hyvä käyttää vahvempaa siimaa. Pilkin ja morrin väliin laitetaan hauen hammaskaluston kestävä peruke, joka voi olla esimerkiksi punottua siimaa.
Ahven on yleisin järvikala, ja sitä löytyy jokaisesta järvestä ja lammesta. Ahven on myös petokala, joten hyvän ahvenpaikan luona ei juuri särkiä onkeen tartukaan, sillä isot ahvenet syövät särkikalat pois. Jos ahvenapajilla käy pyörähtämässä vielä isompi peto, hauki, kannattaa etsiä uusi kalastuspaikka, sillä hauki karkottaa ahvenet tehokkaasti.
Ahven on ahne alkukesästä
Mistä ja milloin ahventa sitten lähdetään etsimään? Sipisen mukaan parhaita ahvenpaikkoja ovat alkukesästä matalien karikkojen reunat, ruovikkoiset rannat sekä virran suut ja salmipaikat.
– Keväällä ja alkukesästä ahven on 1–3 metrin syvyydessä. Ahvenet kutevat keväällä matalikoissa. Kudun aikana ne eivät syö lainkaan, ja siksi ne ovat alkukesästä touko–kesäkuun vaihteessa ahneita ottamaan myös onkeen.
Kun lämmin kesä on enää muisto ja pintavedet alkavat viiletä, siirtyy ahven syvempiin ja lämpimämpiin vesiin. Elo-, syys- ja lokakuun puolivälissä ahven viihtyy 3–6 metrissä.
Syksyllä ahvenet myös parveutuvat. Silloin voi hyviltä ahvenapajilta parhaimmillaan kiskoa kalaa solkenaan.
Aamuvirkku nappaa kalan
Ongelle lähdetään aamusta. – Mitä aiemmin kalapaikoille ennättää, sitä parempi. Parhaat ajat kalastukselle ovat aamusta kello 6–11 ja iltapäivällä kello 14 jälkeen. Periaatteessa kalastaa voi pitkin päivää aina iltayhdeksään–kymmeneen saakka.
Kala ei ole kelin suhteen kovin kranttu. Ehkä enemmän on kyse siitä, millaisessa säässä kalastaja viihtyy.
– Syksyllä mikä keli vain on hyvä kalastaa. Kesällä ehkä puolipilvinen on paras. Ei haittaa, vaikka välillä sataa hiljalleen. Sateen jälkeen kala alkaa syödä taas paremmin, koska sateen myötä järven pintaan on pudonnut uutta syötävää – ötököitä.
Ahventa ruokapöytään
Kun kalassa ollaan, kalastetaan vain sen verran kuin tarvitaan. Ahven jää monesti kiinni kevyesti vain huulestaan. Sellaisen kalan voi hyvin päästää takaisin järveen, jos se on vaikka liian pieni syötäväksi. Jos kaloista ei ole omaksi ruuaksi, niitä voi tarjota vaikka eläinten löytökotiin kissanruuaksi.
Ahven on kuitenkin mitä mainioin ruokakala omaan pöytään. Kalakukot on perinteisesti tehty pienistä ahvenista. Helpompi eväs syntyy kuitenkin pannulla paistaen.
– Pannuahveniksi sopivat 150 grammaa isommat ahvenet. Ne suolistetaan, suomustetaan ja otetaan evät pois. Mausteeksi hienoa suolaa ja hiukan sitruunapippuria. Pannulle voita ja kalat paistetaan molemmin puolin.
Pannuahvenesta on vielä nypittävä ruodot pois ennen syömistä. Mutta isommista jo 250 gramman ahvenista voi tehdä ruodottomat fileet ja paistaa helpommin syötävää ruokaa.
– Isoista ahvenista saa kaikkein helpoiten ruokaa savustamalla. Kalat vain suolistetaan ja maustetaan karkealla suolalla. Kypsästä savuahvenesta irtoaa niin nahka kuin lihakin helposti.
Tunnistatko
Suomen kansalliskala on ahven
Maakuntakalat
- Itä-Uusimaa – meritaimen
- Kymenlaakso – kilohaili
- Etelä-Karjala – järvilohi
- Päijät-Häme – lahna
- Etelä-Savo – muikku
- Pohjois-Savo – muikku
- Pohjois-Karjala – järvilohi
Lisätietoa onginnasta:
www.fisuun.fi
www.vapaa-ajankalastaja.fi
www.fishinginfinland.fi
