29.7.2021Tomi Turunen

Onko helteet korkeiden hintojen syy?

Olemme saaneet nauttia varsin aurinkoisista, tuulettomista ja lämpimistä päivistä koko kesän ajan kautta Suomen. Samalla olemme myös joutuneet nauttimaan totuttua korkeammista sähkön hinnoista, mutta onko helteet syyllinen myös tähän?

Helteellä sisäilmaa viilennetään sekä kotitalouksissa, toimistorakennuksissa, yrityksissä että julkisissa tiloissa. Fingridin kertoman mukaan, kun lämpötila nousee Suomessa yli 20 asteen, maamme sähkönkulutus nousee noin 50 MW jokaista astetta kohden. Kun lämpötila nousee 30 asteeseen, tämä tarkoittaa koko valtakunnan kulutuksessa 300–500 MW:n nousua. Kaikkiaan koko maan sähkönkulutus on noin 9 000 MW:n luokkaa lämpimänä kesäkuisena arkipäivänä, joten helteiden vaikutus on muutaman prosentin luokkaa. Helteet siis nostavat sähkönkulutusta ja ovat tältä osin vaikuttamassa hintatasoon nostavasti.

Helteiden myötä nousseen kulutuksen lisäksi kesäajan korkeita hintoja selittävät heikko tuulivoimantuotanto, ydinvoimaloiden huoltotyöt, kuivuus, nousseet polttoaineiden ja päästöoikeuden hinnat sekä maiden välisten ja sisäisten siirtoyhteyksien huollot ja rajoitukset.

Kesäkuun tuntikohtaisten spot-hintojen keskihinta oli 6,96 senttiä kilowattitunnilta (hinta ei sisällä marginaalia 0,293 snt/kWh). Kun hintoja tutkiskellaan tarkemmin, niin yöaikaan (klo 22–06) hinnat olivat 4,54 senttiä ja päivällä 8,41 senttiä kilowattitunnilta. Jos sinun laskutushintasi on keskihintoja korkeampi (keskihinta + marginaali), niin se tarkoittaa, että olet käyttänyt enemmän sähköä päivisin kalliimpien tuntien aikaan. Jos taas hintasi on keskihintaa alhaisempi, niin olet käyttänyt sähkösi halvempien tuntien aikaan. Hintojen vaihtelu antaa Priima-asiakkaille herkullisen tilanteen hyödyntää hintojen vaihtelua kustannusten alentamiseen, jos kulutuksen ohjaaminen edullisimmille tunneille on mahdollista. Priiman sisältämää hinnankiinnitysmahdollisuutta voi myös hyödyntää esimerkiksi talvikaudella vakauttamaan sähkön hintaa.

Vaikka pörssisähkö onkin pitkällä aikavälillä aina halvin vaihtoehto, saattaa hinnanvaihtelu välillä hirvittää. Jos kaipaat sähkösi hintaan varmuutta ja vakautta, on hintakiinnitys sinulle oikea ratkaisu. Kannattaa tutustua videoon, jossa PKS Sähkökaupan riskienhallintapäällikkö Antti kertoo hintakiinnityksistä: Pelaa varman päälle hintakiinnityksillä -video.

Tässä lyhyt katsaus kesän hintoihin vaikuttaneista tekijöistä osa-alue kerrallaan:

Tuulivoima

Helteisen aurinkoiset säät ovat olleet pääosin myös tuulettomia ja kesäkuun keskimääräinen tuotanto oli ainoastaan 552 MWh/h, kun se normaalisti on lähes 800 MWh/h. Kuukauden maksimi oli Vieno-myrskyn saattelemana hulppeat 2239 MWh/h, mutta alimmillaan saatiin ainoastaan 14 MWh/h. Tämä tarkoittaa sitä, että puuttuva osuus joudutaan kattamaan kalliimmilla tuotantomuodoilla.

Ydinvoimaloiden huollot

Suomen neljä ydinvoimalaa eli Olkiluoto 1 ja 2 sekä Loviisa 1 ja 2 tuottavat tasaisen varmasti reilu 2700 MW teholla sähköä lähes vuoden jokainen tunti huoltoseisokkeja lukuun ottamatta. Huollot ajoitetaan yleensä huhti-syyskuun väliselle ajalle yksi laitos kerrallaan, että ne ovat valmiina syksyn ja talven kasvavaa kysyntää varten. Nyt kesäkuussa oli vuorossa Olkiluoto 2 -yksikkö (teho 890 MW), joka saatiin takaisin tuotantoon 18.6., mutta jouduttiin ajamaan vielä kesäkuun lopulla alas muutaman päivän ajan kestäneen korjaustyön vuoksi. Puuttunut tuotanto jouduttiin kattamaan näinä päivinä muilla kalliimmilla tuotantomuodoilla.

Vesivoima

Sähkön hinnan kannalta merkittävimmät vesivoimalaitokset sijaitsevat Ruotsissa ja Norjassa ja myös näillä alueilla on saatu nauttia varsin lämpimästä ja sateettomasta kesästä. Vesivoimantuotannon kannalta helteet ja sateettomuus ovat tehneet sen, että kevään sulamisvesien jälkeen altaisiin ei ole kertynyt vettä ja hydrologinen tilanne on vähitellen heikennyt. Tämä tarkoittaa sitä, että vesivoiman tuottajat ovat voineet kontrolloida päivittäistä ja tunneittaista tuotantoa enemmän hinnan mukaan eli heillä ei ole ollut ns. pakkoajoa olipa hinta mikä tahansa.

Polttoaineet

Sähkön tuotannossa käytettävien polttoaineiden eli kivihiilen, öljyn sekä maakaasun hinnat ovat olleet kasvaneen kysynnän myötä vahvassa nousussa. Tämä on nostanut todella paljon näillä tuotantomuodoilla tuotettavan energian hintaa koko Euroopassa.

Päästöoikeus

Päästöoikeuksien kauppa on markkinapohjainen keino vähentää kasvihuonekaasupäästöjä kustannustehokkaasti eli esimerkiksi kivihiiltä tuotannossaan käyttävä taho joutuu hankkimaan päästöoikeuksia tuottaessaan lämpöä tai sähköä. Vuonna 2017 päästöoikeuden hinta oli ainoastaan 5 € päästötonnia kohden ja tällä ei ollut vielä merkittävää vaikutusta fossiilisilla polttoaineilla tuotettavan energian kannattavuuteen. Vähitellen ilmastokeskustelun kautta poliittinen tahtotila päästöoikeuden hinnan nousulle on tarttunut ja vuosi sitten hinta oli noin 20 € tienoilla. Tämän vuoden helmikuussa ylitimme siihen ajanhetkeen maagisen tason 40 € per päästötonni, ja nyt kesän aikana hintataso on käynyt jo lähellä 60 €. Tällä on jo erittäin keskeinen vaikutus esimerkiksi kivihiilellä tuotettavan sähkön hintatasoon.

Siirtoyhteydet

Kesän hintoihin täällä Suomessa on vaikuttanut erittäin paljon Suomeen tulevien siirtoyhteyksien huollot ja rajoitukset. Lähes koko alkukesän Pohjois-Ruotsin ja Suomen välisellä siirtoyhteydellä on ollut vikaantumisen ja huoltojen vuoksi rajoitteita. Myös tuontia Venäjältä Suomeen on rajoitettu huoltojen sekä Venäjän oman kapasiteetin tarpeen vuoksi. Kun tuontia joudutaan rajoittamaan, niin tarvitsemamme sähkö tuotetaan kalliimmilla tuotantomuodoilla.

Pohjoismaat ovat yksi sähkömarkkina, joka jakautuu eri hinta-alueisiin. Hinta-alueet ovat aikanaan määrittyneet maiden välisten ja maiden sisäisten siirtoyhteyksien vahvuuden perusteella. Esimerkiksi Suomessa meillä on yksi sähkön hinta, koska Fingrid on hoitanut maan sisäiset siirtoyhteydet hienosti. Toisin on Ruotsissa ja Norjassa, joista Ruotsi on jakautunut neljään ja Norja viiteen eri hinta-alueeseen, johtuen maan sisäisistä siirron pullonkauloista tuotannon ja kulutuksen välillä. Toimivat sähkömarkkinat ja huoltovarmuus tarvitsevat hyvät siirtoyhteydet eri maiden välillä sekä maiden sisällä. Ne ovat perusedellytys sille, että tuotanto ja kulutus voivat kohdata. Siirtoyhteyksiä kehitetään jatkuvasti, ja niitä toteutetaan yhä enemmän eri maiden väleillä. Esimerkiksi lokakuussa 2020 avattiin uusi siirtoyhteys Etelä-Norjan ja Saksan välillä, ja nyt loppuvuodesta avataan ensimmäinen yhteys Norjan ja Iso-Britannian välille (Norh Sea Link, 1600 MW). Näiden siirtoyhteyksien avulla Pohjoismaiset sähkön tuottajat voivat myydä tuotantoaan Euroopan ja Brittein markkinoille eli sinne missä siitä saadaan paras hinta.

Tomi Turunen
Liiketoimintajohtaja, Sähkökauppatomi.turunen@pks.fi